Hakulomakkeelle
43 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 30.
1. Pihlajasaari kesällä 1978.
2. Ihmisiä Pihlajasaaren hiekkarannalla kesällä 1978.
3. Pihlajasaaren rantakallioita.
4. Syntymäpäivä-pippalot luonnon helmassa.
5. Syntymäpäivä-pippalot luonnon helmassa.
6. Rantaelämää Pihlajasaaressa.
7. Nämä ohjeet muistamme jo lapsuudesta. Kumpa niitä vielä noudatettaisiinkin.
8. Näin ihania rakennuksia meillä vielä on.
9. Kesäpäivä Abrahaminluodolla. Taustalla Helsingin rantaviivaa.
10. Jukka Ylävuo veneretkellä Abrahaminluodolla Helsingin edustalla. Taustalla oikealla Suomenlinna.
11. Pihlajasaaren ravintola on sijoitettu vanhaan 1800-luvulla rakennettuun kesähuvilaan. Ajan tyylin mukaan mm. kattorakenteet ovat usein hieman eriskummalliset. Ravintola sijaitsee Läntisessä Pihlajasaaressa.
12. Läntistä ja Itäistä Pihlajasaarta yhdistävä, jäiden pahoin vaurioittama silta Pihlajasaaren salmessa. Silta on purettu ja paikalla on uusi pienoistraktorilla ajettava huolto- ja kävelysilta.
13. Pihlajasaaren salmi ja Vadelmakupu kuvattuna Itäisestä Pihlajasaaresta. Kaikella on historiansa. Niin myös Pihlajasaareen kuuluvalla Vadelmakuvulla. Luodolle asettui kalastaja Matti Sundberg, joka 27 vuotiaana 1787 sai vuokraoikeuden saareen velvollisuutena toimia kaupunginkalastajana ja toimittaa helsinkiläisille kalaa torimyyntiin. Näin kului rauhalliset 13 vuotta, sitten raaka verityö muutti kaiken. Ensimmäisenä paastosunnuntaina maaliskuun 2. päivänä 1800 Sundberg lähti Viaporin sotamiehen Adolf Fredrik Adlerin kanssa jäälle kulkemaan, jolloin Adler lahtauspuukolla oli katkaissut Sundbergin kaulan palaten Vadelmakuvulle surmaten vielä vaimon ja 6-vuotiaan pojan Isaacin. Murhaaja teloitettiin tarinan mukaan tammikuussa 1801 Helsingissä.
14. Vadelmakuvun luoto on ollut kansanpuiston ja nimenmuutoksen jälkeen ulkoilupuiston kaitsijoiden eli nykytermein isännän ympärivuotisena asuinpaikkana. Legendaariset isännät ovat Einar Öhman, myöhemmin Seurasaaren isäntä, Bertel Lilljeberg ja Paavo Rinkinen. Heidän tehtäviinsä kuului järjestyksen pito, huoltotoimet ym. tehtävät.
15. Läntisen Pihlajasaaren länsirannan uimarannalla on punainen hirsirakennus, joka alunperin rakennettiin huvilanomistajan saunaksi ja uimakopiksi. Helsingin kaupungin muutettua saaren ulkoilupuistoksi rakennus palvelee uimavartioiden tukikohtana.
16. Läntisen ja Itäisen Pihlajasaaren yhdistävä silta. Pihlajasaaren kansanpuisto perustettiin 1929 ja kaupunki myönsi 1931 varat hiekan puhaltamiseen uimarannalle. Hiekkaa on täydennetty useamman kerran. Pohjoista rantaa myötäilevä merivirta kuljettaa hiekkaa Pihlajasaaren salmeen ja näin laajentaa varsinaista uimarantaa. Kuvassa oleva silta on uusittu 1980.
17. Muuntajakoppi Läntisessä Pihlajasaaressa. Saareen saatiin sähkö 1973. Tosin jo 1967 myönnettiin määräraha sähkösuunnitelman tekoa varten. Maisemaan vähemmän sopivan muuntamon maalaamisesta 1977 käytiin pitkällinen kinastelu.
18. Ravintolarakennuksen pääty Läntisessä Pihlajasaaressa. Talo rakennettiin 1800-luvulla yksityisperheen kesänviettopaikaksi. Ravintolakäyttöön se tuli jo ennen viime sotia. Pitempiaikaisia pitäjiä ovat olleet Elanto, Lomaliitto ja varsinkin ravintoloitsija Enna Sgath.
19. Saarta yhdistävä silta yli Pihlajasaaren salmen. Vuosia jatkunut telttailu Itäsessä Pihlajasaaressa kiellettiin kokonaan 1972. Pitkällisen riitelyn, kantelun ja jopa mielenosoituksen tuloksena viikonlopputelttailu sallittiin jälleen 1989.
20. Telttailu oli sallittu Itäisessä Pihlajasaaressa kesäiaikaan. Monet helsinkiläiset toivat saareen telttansa toukokuun puolivälissä ja asuivat kesän saaressa käyden sieltä töissä vaimon ja lasten ollessa koko kesän saaressa, jonne myymälävene toi elintarvikkeita.
21. Ilmakuva. Pihlajasaaret ja Melkki kuvattuna helikopterin (Sikorsky S-76) ikkunasta Tallinnan matkan alussa.
22. Isommat edellä. Hai-vene ja Tallink Auto-Express kohtasivat Melkin ja Pihlajasaaren väylällä.
23. Purjeveneitä Katajaluodon luona.
24. Purjeveneitä tyynellä merellä Katajaluodon luona.
25. Isokoskelo poikasineen "keräämässä rohkeutta" ennen veteen menoa. Kyseessä on ilmeisesti ensimmäinen kerta.
26. Isokoskelo poikasineen menossa ilmeisesti ensi kertaa veteen, päätellen poikasten asennosta.
27. Isokoskelon poikasia rantakalliolla, emo meni edellä veteen.
28. Tammakarin vesillä. Oikealla Isosaari.
29. Tammakarin pärskeitä. Kuvattu kohti etelää. Oikealla Katajaluodon karikkoja.
30. Tammakarin luonnon ihme; maata pitkin kasvava mänty.

Max 30 kuvaa kerralla.
Näytä seuravat  30