Hakulomakkeelle
22 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 22.
1. Näkymä Merisatamasta pohjoiseen. Etualalla veneitä laiturissa. Taustalla Merikatu 25 ja 23, Wecksellintie 2 sekä Ehrensvärdintie 5, 3 ja 1. Oikealla Laivurinkatu.
2. Merilinna-rakennuksella oli elegantti kulmatornin huippu ja pikimusta katto. Etualalla vanha (alkuper.?) Esson huoltoasema.
3. Merikadun ja Kapteeninkadun kulma. Ns. Lokki-korttelin merenpuoleinen talorivi muodostaa tyyliltään komean kokonaisuuden.
4. Merikadun taloriviä Kaivopuistoon päin.
5. Vanha puutalo (purettu) sijoittui Merikadun, Tehtaankadun, Telakkakadun ja Munkkisaarenkadun risteykseen. Paikalla oli vielä rautatietasoylikäytävä. Kuvasta oikealle jää ent. Wärtsilän telakan portti.
6. Merikadun ja Neitsytpolun kulma. Vasemmalla Esson huoltoasema. Talossa liehuu Bulgarian lähetystön lippu. Vielä 1950-luvulla kulmassa seisoi virkapukuinen poliisi. Edessä junaradan tasoristeysmerkki.
7. Villa Ensi. Helsinkiläinen suurliikemies Uno Staudinger rakennutti arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnitteleman sairaalan, joka valmistui vuonna 1912 saaden Ensi-nimen liikemiehen ainoan tyttären (nyk. Ensi Karasuo) mukaan. Rakennus toimi valmistuttuaan myös synnytyslaitoksena. Myöhemmin siellä oli myös leikkaussalit ja sisätautiosasto. Sairaala lopetetti toimintansa 1930-luvulla. Nykyisin talossa toimii Villa Ensi -säätiön ylläpitämä palvelutalo vanhuksille.
8. Villa Ensin pääoven oikealla puolella oleva ruotsalaisen kuvanveistäjän Harald Sörensen-Ringin teos Jäähyväiset.
9. Villa Ensin pääoven vasemmalla puolella oleva ruotsalaisen kuvanveistäjän Harald Sörensen-Ringin teos Äitiyden ilo.
10. Villa Ensiä ympäröivän aidan syvennyksessä oleva Victor Janssonin veistos Taistelija. Veistos menetti osan nenästään eiralaisten poikien välisessä tappelussa, jolloin patsaan taakse suojautunnutta poikaa kohti heitetty kivi osui patsaan nenään lohkaisten siitä palan.
11. Asuinrakennuksia Merikadulla. Vasemmalta: Korkea valkoinen rakennus Hernesaarenkadulla. Merikatu 39-37, valmistunut 1911, arkkitehti Vilho Penttilä. Merikatu 35, valmistunut 1911, arkkitehdit F.Hj. Wäänänen ja Leuto A. Pajunen. Merikatu 33, valmistunut 1913, arkkitehti Max Frelander. Lasten päiväkoti Eira, omistaa Helsingin kaupunki. Merikatu 31, valmistunut 1911, arkkitehdit von Essen, Kallio ja Ikäläinen.
12. Asuinrakennuksia Merikadulla. Eiran kaupunginosan asunnoille on tyypillistä, että ne ovat korkeita ja tilavia. Kivimuurin vieressä kulki aikoinaan junanrata, joka johti Kauppatorin kautta Katajanokalle asti. Rataa kutsuttiin Satamaradaksi.
13. Merikadun taloja Ehrenströmintien suunnasta nähtynä. Vasemmalla Merisatama, oikealla Kaivopuisto.
14. Perheen uusi auto pysäköitynä Merikadulla.
15. Neljä erilaista ikkunatyyliä samassa rakennuksessa.
16. Vielä vihertää.
17. Aurinko laskee.
18. Oikealla villiviinien pettämän talon on suunnitellut arkkitehti Onni Tarjanne (silloinen Törnqvist). Rakennus valmistui 1905 asuintaloksi, jossa asui mm. Helsingin kuuluisa kaupunginjohtaja ja Olympiakomitean puheenjohtaja Erik von Frenckell. Seuraava talo nro 13 on purettu ja korvattu laatikkomaisella rakennuksella, joka valmistui 1967. Merikatu 11, vaalea kolmikerroksinen rakennus on J. Ahrenbergin suunnittelema ja valmistui 1905.
19. Vasemmalla Merikatu 7:n rakennus, joka valmistui 1926 piirtäjänä Runar Finnilä. Seuraava rakennus Merikatu 5, jonka ovat suunnitelleet Frosterus ja Gripenberg. Talo valmistui 1925. Merikatu 3/Laivanvarustajankatu 4 on yli 200 asunnon talo, jonka suunnittelusta vastasi Wilho Lekman ja se valmistui 1908. Taloissa ovat asuneet mm. Otto Wille Kuusinen, Miina Sillanpää, kenraalit Malmberg ja Martola sekä monet nimekkäät henkilöt. Kuvan oikeassa laidassa oleva vaalea, matala rakennus on entinen bensa-asema, joka on purettu.
20. Talo Merikadulla. Talon edessä taideteos.
21. Merilinna-talo Merikadun ja Neitsytpolun kulmassa. Talo on rakennettu jo vuonna 1900.
22. Merisataman Esso-huoltoasemalla jonotetaan käymälään vappuna 1993. Jonottajista useimmat lienevät piknikillä Kaivopuistossa. Herää kysymys, tulivatko siirrettävät käymälät vasta 1990-luvun loppupuolella? Missä käytiin tarpeilla ennen BajaMajaa, kun oli menossa iso kaupunkijuhla tai -tapahtuma? Vai juotiinko ennen vanhaan vähemmän olutta ja siideriä ulkotapahtumissa? Tai onko Esson vessajono näin pitkä siksi, että vasta myöhemmin vuosituhannen vaihteessa alettiin yleisemmin - sukupuolesta riippumatta - virtsata julkisesti?