Hakulomakkeelle
415 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 30.
1. Serkukset Paula ja Tapio kurahousuissaan Kotkankallion puistossa. Paula niistää äidillisesti Tapion nenän samalla poseeraten.
2. Serkukset Tapio ja Paula päiväkävelyllä äitiensä kanssa Kotkankallion puistossa.
3. Serkukset Tapio ja Paula äiteineen leikkimässä hiekkalaatikolla Kotkankallion puistossa. Paula kurahousuissaan ehtoisena emäntänä kuvitteelisilla kahvikutsuilla. Äideillä kutsujen kunniaksi muodikkaat villamyssyt.
4. Pikkutyttö Paula (2 v) keskittyneenä leikkeihinsä. Siivilähattu oli Paulalle hyvin tärkeä, välttämätön varuste kotileikeissä.
5. Vapunviettoa Pohjoisesplanadilla.
6. Vapunviettoa Kauppatorilla Havis Amandan patsaan ympärillä.
7. Vapunviettoa Pohjoisesplanadilla Keskuskadun kulmassa, jossa Stockmannin Ford-autokauppa.
8. Näkymä Porttikuja 5:n parvekkeelta.
9. Näkymä Porttikuja 5:n parvekkeelta pihalle.
10. Näkymä Porttikuja 5:n parvekkeelta 1960-luvun lopulla. Taustalla Porttitie. Sen takana täytemaasta rakenteilla oleva "Alppipuisto".
11. Käpylää kisakylän suuntaan, taustalla Koskelantie 11-27:n rakennuksia. Etualalla koululaisten kasvimaita Kumpulan siirtolapuutarhan laidalla.
12. Naiset hiihtelemässä Saunalahdella. Taustalla Munkkiniemen silta sekä Meilahtea.
13. Poikia Vellamonkatu 3:n kohdalla. Taustalla oikealla Keskusvankilan muuria.
14. Näkymä pienkoneen ovelta, Malmin lentokentän yläpuolelta kaakkoon. Huom. koneesta hypänneen hyppääjän auennut laskuvarjon kupu. Siitä vasemmalla Tattariharju, keskellä Lahdentie (nyk. Lahdenväylä). Taaempana Kontula, sitten Vuosaari, Uuutela ja Kallahti.
15. Asuinhuvila Eteläisessä Pukkisaaressa. Saari kuvattu Seurasaaresta päin. Rakennukset purettiin talvella 1970.
16. Tamminiemen rantasauna Saunalahden rannalla.
17. Tamminiemi, päärakennus Läntisestä Pukkisaaresta nähtynä. Jugedtyylisen Tamminiemen päärakennuksen rakennutti tukkukauppias Jörgen Nissen arkkitehtien Sigurd Frosteriuksen ja Gustaf Strengelin piirustusten mukaan. Rakennus valmistui 1904. Vuonna 1924 rakennuksen osti Amos Anderson, Hufvudstadsbladetin omistaja. Anderson ei viihtynyt talossa ja niinpä hän lahjoitti talon vuonna 1940 tasavallan presidenttien viikonloppuasunnoksi, niin kuin lahjoituskirjassa mainitaan. Risto Rytistä lähtien ovat presidentit asuneet eri pituisia jaksoja talossa. Presidentti Urho Kekkosen kuoleman jälkeen 31. elokuuta 1986 päätettiin rakennuksesta tehdä hänen museonsa.
18. Näkymä Naapurintieltä. Taustalla koulu Rintinpolulla.
19. Isä ja tytär nukenvaunuineen kävelyllä Siilitiellä. Nukenvaunut ovat isän veljen tekemät ja vielä tallessa! Taustalla tie vie ylös Eränkävijäntorille.
20. Lapsia istumassa tampaustelineellä Siilitie 5 O -rapun edustalla takapihalla.
21. Perhe viettämässä arki-iltaa. Isä tullut juuri töistä, koska kravatti on vielä kaulassa. Äiti on kesken ruoan laiton istahtanut kuvattavaksi. Televisiokin on hyvin kuvassa!
22. Etelä-Haagaa rakennetaan.
23. Asta-mummi Singer-ompelukoneen ääressä ompelemassa pikku Heidille BB-mekkoa. Takana koristeellinen jalkalamppu antaa valoa. Neulatyynynä on espanjalaisnainen. Noin 20 vuotta myöhemmin mummin jo ollessa "nurmen alla" tähän omepelukoneen yläpuolelle rakennettiin nukkumaparvi. Niin elämä pienessä Aleksis Kiven kadun yksiössä jatkui.
24. Vanhempi nainen ja lapsia kalliolla Herttoniemessä, Siilitien ja Viikintien välisellä metsäalueella. Rattaiden edessä kyykyssä Heidi Hellström.
25. Etelä-Haagaa rakennetaan.
26. Etelä-Haagaa rakennetaan.
27. Etelä-Haagaa rakennetaan.
28. Huvila 22. "Estella" (Muisto) Meilahdentien ja Tamminiementien risteyksessä. Rakennus valmistui 1880 ja toimi aikanaan Meilahden kartanon keittiörakennuksena. Nykyinen ulkoasu on vuodelta 1901 arkkitehti K. G. Järvisen suunnittelemana. Rakennuksessa toimi aikanaan myös kyläkauppa "Juorukeskus". 1971 kaupunki lunasti rakennukset.
29. Ruotsin suurlähetystön rakennus Pohjoisesplanadilla. Lähetystö toimii A.F. Granstedtin suunnittelemassa talossa, joka valmistui 1839 kauppaneuvos J.H. Heidensyrauchin asuintaloksi. Talon julkisivu on viimeksi muutettu 1920-luvulla sen tultua Ruotsin lähetystötaloksi.
30. Suomen Kansallisteatteri. Kansallisteatterin sijoittamista Rautatientorin pohjoislaidalle oli arkkitehti Lars Sonck ehdottanut jo 1898, mutta suunnitelmaa ei hyväksytty. Tontti oli ollut ehdolla Säätytalon paikaksi 1885. Suomalainen Teatteritalo Oy lunasti 1900 vanhan Baranoffin, sittemmin Wilhelmsbadin eli Villensaunan tontin. Arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema graniittinen, kansallisromanttinen teatterirakennus vihittiin käyttöön huhtikuun 4. päivänä 1902, Elias Lönnrotin 100-vuotismuistopäivänä.

Max 30 kuvaa kerralla.
Näytä seuravat  30