Hakulomakkeelle
204 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 30.
1. Lepakkotuolilla istuva Paula-tyttö äidin kanssa pihamaalla. "Nyt oikein jutellaan..."
2. Jalankulkijoita ja ajoneuvoliikennettä Hakaniemen sillalla, joka avattu liikenteelle 27.10.1961.
3. Lastenlinna. Lastenlinnan sairaala valmistui 1948 arkkitehtien Elsi Borg, Otto Flodin ja Olavi Sortta piirtäminä kolmioon, jonka muodostivat Linnankoskenkatu, Stenbäckinkatu ja Lastenlinnantie. Rakennus rahoitettiin lahjoitusvaroin ja mm. myymällä sodan jälkeen kahvia.
4. Näkymä Taivalsaaresta Toivo Kuulan puiston suuntaan. Puistossa olevaan tiiliseen varastorakennukseen, joka oli Suomen Punaisen Ristin käytössä, sijoitettiin arkkitehti Eero Kajavan suunnittelema rantakahvila, myöhemmin ravintola "VanhaTalli". Kahvila avattiin kesällä 1963.
5. Näkymä Taivalsaaresta Humalluotojen ja Toivo Kuulan puiston suuntaan. Etualalla purjevene, taustalla Merimelojien maja ja Soutustadion.
6. Kivelän sairaalan talousrakennus. Kivinen talousrakennus valmistui 1928, sen suunnitteli arkkitehti Toivo Tarjanne. Talossa toimi sairaalan keittiö.
7. Kivelän sairaalan vuodepotilasosasto. Kivelän sairaala-alue toimi vuodesta 1873 Helsingin kaupungin vaivaistalona eli köyhäinhoitolana. Rakennuksia oli useita palvellen eri tarkoituksia.
8. Kivelän sairaalan puinen vajarakennus. Sairaala-alueen pihalla on useita vanhoja talousrakennuksia, joiden käyttötarkoitus on vuosikymmenien aikana muuttunut useammankin kerran.
9. Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitoksen varastoja 1961. Puiset tallirakennukset olivat Venäjän armeijan käytössä mm. kasakkatalleina. Piha kantoi nimeä "Artilleri" eli tykistöpiha. Vuoden 1918 jälkeen alueelle tuli Helsingin puhtaanapitolaitoksen huolto- ja varastotilat. Rakennukset purettiin ja niiden paikalle tuli hotellit Hesperia ja Inter-Continental.
10. Meilahden kartanon kivinen päärakennus "Bredablick" rakennettiin puisen kartanon päärakennuksen viereen 1850-luvulla tanssisaliksi. Kartanossa vietettiin slaavilaisittain railakasta elämää kun taloa isännöi venäläinen kreivi Alexander Kuschlev-Besborodko. Aikaisemmin kartanon omisti mm. kreivi Vladimir Mussin-Pushkin, Aurora Karamzinin lanko 1840-luvulla. Kaupungin omistukseen Meilahden kartano siirtyi oston kautta 1871.
11. Maria Åkerblomin huvila "Toivola". Unissasaarnaajana, koiratarhan omistajana, leijonan kasvattajana, parkettiliikkeen omistajana ym. tunnettu aikansa kohunainen asusti "Villa Toivolaa" vuodesta 1933 aina vuoteen 1981, kuolemaansa saakka. Talo on rakennettu 1850. Pahoin ränsistynyt rakennus saneerattiin 1990-91 loistoasunnoiksi kolmelle perheelle.
12. Vanhainkoti "Ukkokoti" toimi tässä rakennuksessa vuodesta 1912. Koti oli tarkoitettu vähävaraisille vanhuksille ja sitä ylläpiti yhdistys "Gubbhemmet". Rakennus sijaitsi "Villa Fridhäll" -nimisellä mäellä nykyisen Lastenklinikan pohjoispuolella. Ensimmäisen maailmansodan aikana siinä toimi Punaisen Ristin sotasairaala.
13. Hakaniementorin pohjoislaitaa. Vasemmalla Postisäästöpankin talo, jonka ovat piirtäneet arkkitehdit Antero Pernaja ja N. H. Sandell. Talo valmistui 1960. Entinen paikalla ollut kaksikerroksinen talo tunnettiin nimellä "Parkkisen kulma". Keskellä ns. Wendtin talo, joka sai nimensä talon isännöitsijän, hovioikeusneuvos Carl Viktor Alexander von Wendtin mukaan. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gustaf Estlander ja se valmistui 1903. Rakennus hävitettiin 1960-luvulla ja sen paikalle rakennettiin 1966 Ympyrätalo. Oikealla Arenan talo, arkkitehti Lars Sonckin luomus, joka valmistui kahdessa osassa 1924 ja 1929. Rakennuksessa on katutasossa liikehuoneistoja kun taas kerroksissa on asuntoja.
14. Kallion paloasema, nykyinen Keskuspelastusasema. Rakennus valmistui kolmessa osassa. Ensimmäinen vaihe on arkkitehti Selim Lindqvistin vuodelta 1914, kuvassa olevan toisen osan loi arkkitehti Gunnar Taucher 1933. Keskuspaloasemaksi talo muuttui 1978, jolloin korjauksen suunnitteli arkkitehti Seppo Kasanen.
15. Näkymä Säästöpankinrannasta Eläintarhantielle. Vasemmalla oleva kaksikerroksinen asuinrakennus valmistui 1903. Siinä oli 55 huonetta joissa oli uunilämmitys. Viereinen korkeampi rakennus valmistui 1902 arkkitehti Gustav Estlanderin piirtämänä. Rakennusta kutsuttiin Wendtin taloksi siinä asuneen hovioikeusneuvos Carl Viktor Alexander von Wendtin mukaan. Talot hävitettiin 1960-luvulla ja paikalle Kansallis-Osake-Pankki rakennutti Ympyrätalon.
16. Näkymä Säästöpankinrannasta luoteeseen. Etualalla pienvenelaitureita Eläintarhanlahden pohjukassa, vasemmalla kaksikerroksinen puuhuvila Eläintarhantiellä. Se purettiin syksyllä 1962 ja paikalle rakennettiin Helsingin Kaupunginteatteri. Taustalla valkeat asuinkerrostalot Toinen linja 25-23.
17. Näkymä Säästöpankinrannasta Tokoinrannan suuntaan. Etualalla vanha, omarakenteinen venelaituri, taustalla Eläintarhanlahden pohjoisrannalla kaupungin rakentama pienvenesatama, jossa takapollarit. Kauempana taustalla Töölön sokeritehtaan savupiippu.
18. Huvila nro 2 purkutyön alla. Huvila rakennettiin 1890. Talossa oli 10 huoneistoa, joissa 20 huonetta. Ennen purkamista talossa asui 33 henkilöä. Sen omisti rouva Anna-Liisa Ahonen. Kaupungin lunastaessa rakennuksen se samalla sitoutui hankkimaan vuokralaisille uudet asunnot. Paikalle rakennettiin Helsingin Kaupunginteatteri.
19. Asuinrakennus, huvila nro 3 rakennettiin 1800-luvulla ja purettiin 1962. Kaupunki osti rakennuksen heinäkuussa 1962 tehdyllä päätöksellä 1,3 miljoonan markan hinnasta saadakseen tilaa Kaupunginteatterin rakentamiseen.
20. Asuinrakennus, huvila nro 4. Purettu nykyisen Helsingin Kaupunginteatterin tontilta.
21. Huvila nro 11, asuinkäyttöön rakennettu kaksikerroksinen puutalo. Rakennuksen suunnitteli N. Michelsson 1896, hän myös asui rakennuksessa. Tunnettuja vuokralaisia olivat mm. kuvanveistäjät Nina ja Alpo Sailo monine lapsineen. Kun tanskalainen suku Friis asutti taloa, olivat huoneiden seinät taulujen peittämät ja ikkunoita peittivät raskaat vihreät verhot.
22. Huvila nro 14, VR:n asuinrakennus radan varressa. Purettu.
23. Huvila nro 13, vanhainkoti "Brummerska hemmet" sijaitsi radan varren itäpuolella ja oli rakennettu 1890-luvun lopulla. Talossa asui 25-30 hoidokkia. Tiilirakennus purettiin 1960-luvun loppupuolella.
24. Linnunlaulun huvilan nro 9 rakennutti tilanomistaja Emil Silfvast 1889, arkkitehtina oli J. Westerlund. Talossa ollut tornirakennelma purettiin 1920-luvulla. Diakonissalaitos osti huvilan 1929 ja siihen perustettiin kehitysvammaisille lapsille hoitopaikka "Rinnekoti", joka muutti Pohjois-Espooseen 1960-luvun lopussa. Aulis Juneksen toimesta paikalle perustettiin Arkadian Nuorisoklinikan toimipiste huumenuorille. Talossa toimii mm. kirpputori.
25. Linnunlaulun huvilan nro 9 rakennutti tilanomistaja Emil Silfvast 1889, arkkitehtina oli J. Westerlund. Talossa ollut tornirakennelma purettiin 1920-luvulla. Diakonissalaitos osti huvilan 1929 ja siihen perustettiin kehitysvammaisille lapsille hoitopaikka "Rinnekoti", joka muutti Pohjois-Espooseen 1960-luvun lopussa. Aulis Juneksen toimesta paikalle perustettiin Arkadian Nuorisoklinikan toimipiste huumenuorille. Talossa toimii mm. kirpputori.
26. Linnunlaulun huvila nro 10 b Töölönlahden rannalla. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist 1890. Huvilassa on asunut mm. professori Jooseppi Mikkola ja hänen vaimonsa kirjailija Maila Talvio ennen muuttoaan Meilahteen. Mikkoloiden aikana 1900-luvun alussa talossa vietettiin kirjallisuustilaisuuksia. Vuodesta 1990 lähtien kirjailijatalo Villa Kivi on toiminut kirjailijoiden ja kirjailijajärjestöjen tukikohtana - kirjallisuusperinne siis jatkuu. Syksyllä 2000 Helsingin kaupunki muutti kaavoitussyistä legendaarisen Linnunlauluntie 10 -osoitteen Linnunlauluntie 7:ksi.
27. Töölönlahden itärannan huviloita.
28. Puutalon purku meneillään Toisen linjan ja Alppikadun kulmassa. Työväen Asunto-osakeyhtiön "Eläköön" rakennutti viisi taloa samalle tontille 1901. Piirustukset teki Carl Ärt. Kaikki asunnot olivat saman suuruisia käsittäen kamarin ja keittiön. Kamarissa oli kakluuni ja keittiössä hellauuni. Paikalle rakennettiin kahdeksan kerroksinen Eläke-Varman vuokratalo.
29. Sokeainkoulu. Iso, punatiilinen rakennus valmistui 1898. Sen piirsi arkkitehti Theodor Granstedt. Koulu siirtyi Näkövammaisten koulu -nimisenä Jyväskylään 1970-luvulla. Rakennuksessa toimi väliaikaisesti muutama Helsingin raastuvanoikeuden osasto ennen kuin se 1980-luvulla otettiin Helsingin kaupungin henkilöstön käyttöön kouluttamis- ja kehittämiskeskuksena.
30. Näkymä Ensi linjaa itäkaakkoon. Vasemmalla Sokeainkoulun pääty (nyk. Helsingin kaupungin henkilöstön kouluttamis- ja kehittämiskeskus). Taustalla Toisen linjan kalliot, joita louhitaan Kallion virastotalon rakentamiseksi. Kauempana Arenan talon pyöreä torni Siltasaarenkadun kulmassa.

Max 30 kuvaa kerralla.
Näytä seuravat  30