Hakulomakkeelle
15 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 15.
1. Lastenlinna. Lastenlinnan sairaala valmistui 1948 arkkitehtien Elsi Borg, Otto Flodin ja Olavi Sortta piirtäminä kolmioon, jonka muodostivat Linnankoskenkatu, Stenbäckinkatu ja Lastenlinnantie. Rakennus rahoitettiin lahjoitusvaroin ja mm. myymällä sodan jälkeen kahvia.
2. Näkymä Taivalsaaresta Toivo Kuulan puiston suuntaan. Puistossa olevaan tiiliseen varastorakennukseen, joka oli Suomen Punaisen Ristin käytössä, sijoitettiin arkkitehti Eero Kajavan suunnittelema rantakahvila, myöhemmin ravintola "VanhaTalli". Kahvila avattiin kesällä 1963.
3. Näkymä Taivalsaaresta Humalluotojen ja Toivo Kuulan puiston suuntaan. Etualalla purjevene, taustalla Merimelojien maja ja Soutustadion.
4. Vanhainkoti "Ukkokoti" toimi tässä rakennuksessa vuodesta 1912. Koti oli tarkoitettu vähävaraisille vanhuksille ja sitä ylläpiti yhdistys "Gubbhemmet". Rakennus sijaitsi "Villa Fridhäll" -nimisellä mäellä nykyisen Lastenklinikan pohjoispuolella. Ensimmäisen maailmansodan aikana siinä toimi Punaisen Ristin sotasairaala.
5. Asuintalo Taivallahden rannalla. Kuvaus suoritettu Taivalsaaresta kohti Merikannontietä, jonne rakennettiin 1950-luvulla kaksi Arava-asuintaloa lähinnä armeijan ja rajavartioston henkilökunnan perheitä varten. Rakennukset sijaitsevat kasarmitontilla, jossa ennen toimi mm. autopataljoona.
6. Huvila Sibeliuksen puiston pohjoislaidalla. Rakennuksen on piirtänyt arkkitehti John Settergren ja se valmistui 1912. Helsingin kaupungin omistamassa, peruskorjatussa puuhuvilassa toimii lasten päiväkoti Piilopirtti, osoite Rajasaarentie 2.
7. Näkymä Siltasaarenkadulta Kolmannen linjan kulmasta kohti Kallion kirkkoa. Oikealla oleva valkoinen kivirakennus valmistui 1938 ja sen on suunnitellut arkkitehti Arvo Elo. Siltasaarenkatu 17 puurakennukset ovat rakennettu 1890-luvulla. Käymälät ja vesiposti olivat ulkona. Sisäänkäynnit asuntoihin olivat pihan puolelta. Rakennukset ovat purettu.
8. Lasten päiväkoti Siltasaarenkadun ja Porthaninkadun kulmatontilla. Kaksikerroksinen rakennus, alaosa kiveä ja yläosa puuta toimi pitkään lasten päiväkoti Tukholmana, myöhemmin Kaleva-nimisenä. Rakennus toimi alun perin köyhien lasten työkotina kutsumanimeltään "Firula". Rakennuksen suunnitteli silloinen maamme ainoa naisarkkitehti Signe Hornborg ja se valmistui 1899. Talo on purettu lukuisista vastalauseista huolimatta.
9. Uusi vesilinna valmistui 1938. Rakennuksen suunnittelusta vastasi kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher. Vesisäiliöön mahtuu 19 miljoonaa litraa vettä. Säiliö sijaitsee nykyisellä Linnanmäellä ja sen sokkeli on 45 metriä meren pinnan yläpuolella. Vanha vesilinna sijaitsee uuden pohjoispuolella ja on rakennettu jo vuonna 1875. Sota-aikana vesisäiliöiden katoilla oli ilmantorjunta-aseita ja valonheittimiä.
10. Hesperian pesäpallokenttä. Hesperianpuisto toimi pitkään juhlakenttänä ja mm. pesäpalloilu oli suosittu laji kentällä. Finlandia-talo lohkaisi palan kenttää, josta tehtiin istutuksilla ja käytävillä puisto.
11. Lohjan Kalkkitehdas Rudus Oy:n betoniasema sijaitsi aivan Taivalsaaren kärjessä, jonne hiekkajaalat toivat hiekkaa betonin valmistukseen. Pitkällisten riitojen jälkeen tehdas siirtyi 1965 Ruoholahteen.
12. Teknillinen korkeakoulu (TKK) Hietalahdentorin itälaidalla Abrahaminkadulla syksyllä 1961. Keskiosan rakennuksesta on suunnitellut arkkitehti F.A. Sjöström 1878, siipirakennukset G. Nyström 1904 ja keskustan ylimmän osan Armas Lindgren 1928. Rakennus kärsi pahoja vaurioita pommituksessa talvisodan ensimmäisenä päivänä, jolloin koulussa koettiin myös henkilömenetyksiä. Rakennukset korjattiin, mutta 1944 osuivat pommit jälleen kouluun. TKK:lle rakennettiin 1950-60-luvulla uudet tilat Otaniemeen ja korkeakoulu siirtyi Helsingistä Espooseen. Nykyään rakennuksessa toimii Helsingin ammattikorkeakoulu.
13. Tupakkatehdas Fennia syksyllä 1961. Edessä satamarata. Fennian tupakkatehtaan perusti kreikkalainen liikemies Achilles K. Christides vuonna 1892. Omaan taloonsa tehdas siirtyi 1913, jolloin arkkitehtien Walter Jungin ja Emil Fabritiuksen suunnittelema talo valmistui. Fennian tehtaan tunnetuimpia tuotteita oli Työmies-holkkitupakka. Tehdas lopetti toimintansa 1960-luvulla ja rakennus on nykyisin liike- ja toimistokäytössä.
14. Puutaloja Ruoholahdenkadulla. Ns. Sadanmarkan villat saivat nimensä siitä, että asukkaiden oli lunastettava osakkeensa sadalla markalla. Puutalot avarine puutarhapihoineen syntyivät Helsingin Työväen Rakennusosakeyhtiön toimesta 1890-luvun alussa arkkitehtina C. Kiseleff. Rakennukset on määrätty suojeltavaksi.
15. Ns. Sadanmarkan villat rantaradan takaa. Sadanmarkan villojen länsipuolelle rakennettu ranta- eli satamarata on kaventanut villojen puutarhoja. Taustalla Työmiehenkadun kiviset asuinkerrostalot.