Hakulomakkeelle
8 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 8.
1. Suomen Pankki ja Snellmanin patsas. Tallinmäelle oli kertynyt kurjia asumuksia ja lisäksi alueelle oli pesiytynyt venäläisten ja juutalaisten myyntikojuja eli narinkkaa. Suomen Pankin toimitalosta julistettiin Suomen ensimmäinen arkkitehtikilpailu, jonka voitti saksalainen arkkitehti Ludvig Bohnstedt. Talo valmistui 1882 ja sen omistaa Suomen valtio.
2. Snellmanin patsas Suomen Pankin edessä. Juhana Wilhelm Snellman syntyi 12.5.1806 Tukholmassa ja kuoli 4.7.1881 Kirkkonummen Dankarbyssa. Suomalaisuuden taistelijan muistomerkki valmistui 1915 kuvanveistäjä Emil Wikströmin luomana. Sota-ajan takia varsinainen metalliin valu siirtyi niin, että paljastustilaisuus oli vasta 12.5.1923. Erikoisuutena todettakoon, että paljastustuksen eli verhon poiston suoritti taiteilijan 13 vuotias tytär Mielikki Wikström, sittemmin kirjailija Ivalo. Patsaan jalustassa olevat Neuvostoliittolaisten pommien sirpalejäljet on päätetty jättää korjaamatta ja täten kertomaan Suomen historiaa.
3. Akateeminen kirjakauppa Pohjoisesplanadin ja Keskuskadun kulmassa. Entisen elokuvateatteri Kino-Palatsin paikalle rakennettu arkkitehti Alvar Aallon suunnttelema liike- ja toimitalo valmistui 1969.
4. Elias Lönnrotin muistopatsas Lönnrotin puistikossa. Puistikon paikalla oli aikaisemmin Kirkkotori, johon Uuteen kirkkoon (nykyiseen Vanhaan kirkkoon) tulevat saattoivat jättää hevoset ja kärryt. Paikalle pystytettiin Elias Lönnrotin patsas 1902. Takana Reaalilyseon talo eli Ressu, joka myös tunnettiin nimellä Navetta.
5. Elias Lönnrot ja Väinämöinen. Yksityiskohta Elias Lönnrotin muistopatsaasta - Lönnrot kuuntelee Väinämöisen laulua. Kalevalan kerääjän Elias Lönnrotin syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi päätettiin pystyttää patsas, jonka muotoili taiteilija Emil Wickström voitettuaan patsaskilpailun. Työ tehtiin Pariisissa samoin kuin pronssivalu. Hevoskyydillä patsas kuljetettiin Amsterdamiin ja laivalla edelleen Helsinkiin. Taiteilija Emil Wickströmin luoma patsas Kalevalan kerääjästä Elias Lönnrotista paljastettiin önnrotin puistikossa sammattilaismiesten toimesta yöllä 18. lokakuuta 1902 venäläisen sortokauden aikana.
6. Runon hengetär - yksityiskohta Elias Lönnrotin muistopatsaasta. Lönnrotin puistikossa olevan Elias Lönnrotin patsaan jalustassa on kuvattu istuva nainen kalevalaisessa puvussa koruineen. Taiteilija Emil Wickströmin näkemyksen mukaan se kuvaa Kalevalaa ja sen runollista muotoa. Tästä nimi Runon hengetär.
7. Valtionarkisto, nyk. Kansallisarkisto Rauhankadun ja Snellmaninkadun kulmassa. Rakennusta pidetään arkkitehti Carl Gustav Nyströmin parhaana työnä. Sinne siirrettiin 1890 Valtioneuvoston ullakolle varastoidut paperit. Helmikuussa 1944 pommitusten yhteydessä rakennuksen ympäristöön putosi kymmeniä pommeja vaurioittaen mm. katolla olevaa kuvapatsasta.
8. Päivän sarastus -patsasUnioninkadun ja Rauhankadun kulmassa. Punagraniittisella jalustalla seisova pronssiin valettu naishahmo on taiteilija Wäinö Aaltosen muovailema. Patsas paljastettiin 1956 Suomen Pankin setelipainon eteen.