Hakulomakkeelle
6 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 6.
1. Näkymä Lauttasaaren ulkoilupuiston Veijarivuoren itärannalta aivan uimaseura Humauksen laiturin tuntumasta. Taustalla Salmisaaressa Alkon ja Kaapelitehtaan rakennukset.
2. Pihlajasaaren ravintola on sijoitettu vanhaan 1800-luvulla rakennettuun kesähuvilaan. Ajan tyylin mukaan mm. kattorakenteet ovat usein hieman eriskummalliset. Ravintola sijaitsee Läntisessä Pihlajasaaressa.
3. Muuntajakoppi Läntisessä Pihlajasaaressa. Saareen saatiin sähkö 1973. Tosin jo 1967 myönnettiin määräraha sähkösuunnitelman tekoa varten. Maisemaan vähemmän sopivan muuntamon maalaamisesta 1977 käytiin pitkällinen kinastelu.
4. Kaupungin ulkoilupuistoihin hankittiin 1960-luvun puolivälin jälkeen jätesäkkitelineitä ja niihin paperiset jätesäkit roskien keräämistä varten. Tunnuksena oli oranssin värinen kansi. Kuva Veijarivuoren puistosta. Nimi juontuu vuoden 1877 kartasta, jossa paikan nimenä oli ruotsinkielinen sana Skojarbergsudden.
5. Uimaseura Humauksen pukusuoja. Viime sotien aikana puolustuslaitos rakensi paikalle useita miehistö- ja varastoparakkeja. Sodan jälkeen niissä asusti asunnottomia perheitä. Pitipä Koulumatkailutoimisto myös retkeilymajaa näissä tiloissa. Parakit hävitettiin 1960-luvulla. Muistona sota-ajalta on läheisyydessä oleva ilmatorjuntatykki museoesineenä.
6. Nykyinen Veijarivuoren ulkoilupuisto ja sen ranta olivat pitkään Venäjän armeijan hallussa. Krimin sodan jälkeen 1850-luvulla korotettiin maavalleja ja rakennettiin lisää tykkialustoja. Ranta ja maa-ala olivat kuuluneet kaupppias Ivan Wavulinin omistamaan tilaan, josta armeija pakotti Wavulinin luovuttamaan maata aluksi 25 hehtaaria ja 1890 pakkolunastettiin maata siten, että armeijan saama maa-ala oli kaikkiaan noin 39 hehtaaria. Vuonna 1927 valtion ja Helsingin kaupungin välisessä suuressa tilusvaihdossa myös tämä ranta ja maa siirtyivät kaupungille, joka muodosti siitä kansanpuiston eli nykyisen ulkoilupuiston ja siihen kuuluvan uimarannan.