Hakulomakkeelle
3 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 3.
1. Presidentinlinna Pohjoisesplanadilla Mariankadun kulmassa. Nykyinen Presidentinlinna on kokenut monta rakennus- ja käyttövaihetta. Suolamakasiinista tehtiin kauppaneuvos Johan Henrik Heidenstrauchin palatsi ruotsalaisen luutnanttiarkkitehti Pehr Granstedtin suunnitelmien mukaan. Talo valmistui 1814. Poikamies-kauppaneuvoksen aikana talossa oli myös vuokralaisia. Keisarilliseksi linnaksi taloa ryhdyttiin vastahakoisen Carl Ludvig Engelin toimesta suunnittelemaan 1836 ja se valmistui 1843. Palatsissa on vieraillut neljä Venäjän keisaria. Sotasairaalana se toimi joulukuusta 1914 Venäjän vallankumoukseen maaliskuuhun 1917, jolloin linnan otti käyttöönsä vallankumouksen toimeenpaneva neuvosto. Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg asettui taloksi heti vannottuaan virkavalan 26.7.1919.
2. Katajanokan kanava rakennettiin 1840-luvulla. Tarkoituksena oli yhdistää Pohjois- ja Eteläsatama rahtiliikenteen helpottamiseksi. Ilkeämieliset väittivät, että hanke oli suurkauppias, kauppaneuvos C.W.I. Sundmanin tahdosta syntynyt hanke, jotta hänen soutumatkansa kaupungista Sörnäisten Sompasaaren huvilalle olisi lyhentynyt.
3. Vanha terässilta, joka yhdistää Kruununhaan ja Katajanokan. Katajanokan kanava kaivettiin eli pääosin räjäytettiin kallioon käyttäen Suomenlinnan siviilivankeja työvoimana. Vangit tuotiin päivittäin proomuilla raskaissa kahleissa työmaalle. Työt alkoivat 1830-luvun lopulla ja kanava valmistui 1840-luvun alussa. Puusilta yhdisti Katajanokan mantereeseen. Silta vaihdettiin rautarakenteiseen vuosina 1862-66.