Hakulomakkeelle
7 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 7.
1. Asuin- ja toimistotalo Mikonkadun päässä, Kaisaniemen puiston laidassa.
2. Ida Aalbergin muistomerkki. Sunnuntaina lokakuun 22. päivänä 1972 paljastettiin Kaisaniemen puistossa Kansallisteatterin pienen näyttämön edustalla kuvanveistäjä Raimo Utriaisen näyttelijätär Ida Aalbergille omistettu veistos. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen laski laakeriseppeleen patsaan juurelle. Esirippu oli laskeutunut. Ida Emilia Aalberg syntyi 4. joulukuuta 1857 Janakkalan Leppäkoskella ja kuoli 17. tammikuuta 1915 Pietarissa.
3. Venevalkama Eläintarhanlahdella. Kuvattu Kaisaniemenrannasta. Yksityisveneitä varten Helsingin kaupungin liikuntaviraston rakentama betoniponttooneista koottu laituri Tokoinrannassa.
4. Fredrik Paciuksen patsas Kaisaniemenpuistossa. Fredrik Pacius, Maamme laulun säveltäjä syntyi 19.3.1809 Hampurissa ja kuoli 8.1.1891 Helsingissä. Tultuaan Helsingin yliopiston musiikinopettajaksi 1834 hänen toimestaan saatiin Helsinkiin säännöllisiä sinfoniakonsertteja vuodesta 1845. Paciuksen pronssinen rintakuva on taiteilija Emil Wikströmin muotoilema ja se paljastettiin 1895.
5. Kaisaniemen kenttä, jonka takana Yliopiston kasvitieteelisen puutarha kasvihuoneineen. Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha perustettiin heti sen jälkeen kun yliopisto Turun palon johdosta 1828 siirrettiin Helsinkiin.
6. Vapaamuurarihauta. Ruotsissa 1.5.1708 syntynyt kuninkaallisen miekkaritarikunnan ritari, majuri Fredrik Granatenhjelm palveli Viaporissa tykistöupseerina. Jätettyään armeijan hän avusti köyhiä ja orpoja helsinkiläisiä vapaamuurariaatteen mukaisesti. Kävelyretkillään hän usein pysähtyi Kaisaniemessä paikalle, jonne hänet haudattiin 1784. Hautakivessä on ruotsinkielinen teksti, joka on suomennettuna: Vähät siitä tietääkö maailma, kuka tässä lepää. Jumala tietää kyllä, mitä hän on tehnyt, ja vaivainen siunaa hänen muistoaan.
7. Convolvulus-patsas Kaisaniemenpuistossa. Patsaan nimi Convolvulus juontaa muinaisen kreikan mytologiaan kuuluvasta jumalattaresta, joka liittyy maanviljelykseen, se on myös peltokierron eli elämänlangan latinalainen nimi. Kuvanveistäjä Viktor Jansson voitti tällä nuorta naista esittävällä pronssisella 240 cm korkealla patsaalla kilpailun, jonka Helsinki järjesti kaupungin koristamiseksi julkisin taideteoksin. Patsas paljastettiin 1931. Taiteilijan tytär Tove oli mallina.