Hakulomakkeelle
24 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 24.
1. Pornaistenniemen rannassa, Vantaanjoen suussa pienvenesatama. Alueelle suunniteltiin suurta juhlakenttää 1987. Yritys kaatui kuitenkin Vanhankaupungin lintujen suojelualueen rauhoitukseen.
2. Vantaanjoen suussa oleva Pornaistenniemi on helsinkiläisten veneenomistajien veneiden talvisäilytyspaikka. Nostoa ja laskua varten kaupunki on rakentanut joen itärannalle vetoluiskan ja tasanteen, johon lasku- ja nostoaikoina sijoitetaan nostolaite.
3. Kokkoluoto lännestä, mereltä nähtynä syksyllä 1981. Kalastajaperhe Karlsson asusti saarta vielä 1960-luvulla. Kuvan keskellä Lammassaari ja taustalla Herttoniemen valkoisia kerrostaloja. Kaupunginosan rajat kulkivat kuvausajankohtana siten, että Kokkoluoto kuului Toukolaan.
4. Kuusiluodon läntinen kaislikkoranta. Kuusiluoto on kalliorantainen saari Vanhankaupungin lahdella aivan Lammassaaren tuntumassa sen eteläpuolella. Runsas kaislikko peittää matalan rantaviivan.
5. Kuusiluodon kallioita. Kuusiluoto on kallioinen ja varsin karu saari Vanhankaupungin lahdella. Puusto on vähäistä ja osittain kituvaa. Saaren pinta-ala on noin neljä hehtaaria.
6. Kuusiluodon korjauksen alla oleva päärakennus syksyllä 1981. Saaren vuokrasi 1919 Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen paikallisosasto ja luopui siitä 1974. 1978 Kuusiluoto vuokrattiin 100 markan vuosivuokrasta Lopunajan herätys ry -nimiselle yhdistykselle, joka järjesti saarelle leirejä mm. huumenuorille.
7. Lammassaaren vuorovenelaituri, jonne saaren veneliikenne hoidettiin aikoinaan Siltasaarenrannasta ja Kyläsaaresta. Vuokralainen Koitto on useampaan otteeseen anonut kaupunkia korjaamaan laituria. Helsingin satamalaitos on suorittanut vuosittain tarpeelliset korjaukset.
8. Keväällä 1905 rakennettiin raittiusseura Koiton vuokraamaan Lammassaareen komea Pohjolan Pirtti, jonka piirustukset lahjoitti arkkitehti V. Penttilä. Rakennustöitä valvoi rakennusmestari Ahlgren. Varat pirtin rakentamiseen saatiin arpajaisista, anniskeluyhtiön voittovaroista sekä keräyslistoilla ja lainaamalla. Pirtti vihittiin toukokuun 28 päivänä 1905 suurin juhlallisuuksin.
9. Keväällä 1905 rakennettiin raittiusseura Koiton vuokraamaan Lammassaareen komea Pohjolan Pirtti, jonka piirustukset lahjoitti arkkitehti V. Penttilä. Rakennustöitä valvoi rakennusmestari Ahlgren. Varat pirtin rakentamiseen saatiin arpajaisista, anniskeluyhtiön voittovaroista sekä keräyslistoilla ja lainaamalla. Pirtti vihittiin toukokuun 28 päivänä 1905 suurin juhlallisuuksin. Päärakennuksen yhteydessä oli osittain tilat myös henkilökunnalle. Juhlasalissa järjestettiin juhlia ja kaksikin kertaa viikossa yleiset tanssit. Vuoroveneliikenne hoidettiin moottoriveneellä Siltasaarenrannasta.
10. Asuinrakennus, jossa mökittömillä raittiusseura Koiton jäsenillä oli mahdollisuus tilapäiseen yöpymiseen saaressa. Näin kerrottiin yhdistyksen vuosikertomuksessa.
11. Raittiusseura Koitto rakensi Lammassaareen kesällä 1905 rakennusmestari Väänäsen johdolla rantasaunan ja pesutuvan.
12. Lammassaaren yksityiset mökit ovat yksilöllisiä. Kukin rakentaja on saanut tehdä mieleisensä maun ja taidon mukaan. Suuri etutasanne ja tukeva kaide suo lisätilaa.
13. Vanhankaupungin lahden kaislikkoa.
14. Yksityismökki Lammassaaren rannassa. Mökkiläisten piha-alueet vaihtelevat äärimmäisestä sotkuisuudesta selkeään järjestykseen kunkin luonteen mukaisesti. Kaikki on sallittua - melkein.
15. Pihakoristeita mökin pihalla. Pihamaan koristelun luomukset ovat vertaansa vailla - niin maultaan kuin aineistonsa suhteen.
16. Mökkiläisen venelaituri. Usealla Lammassaaren mökkiläisellä, varsinkin ranta-asukkaalla on oma laituriluomuksensa.
17. Polku Pornaistenniemestä kaislikon läpi Lammassaareen. Aikaisemmin ainoa kulkuyhteys saareen oli vesitse. Maan kohoamisen ja runsaan kaislikkokasvillisuuden takia on käynyt mahdolliseksi kulkea saareen myös Pornaistenniemestä alkavaa polkua pitkin.
18. Mökki rantakivikossa. Lähelle merta on päästävä rakentamalla aivan rantaviivalle tosi korkea sokkeli. Tasanteelta voi jopa suoraan onkia. Sen alle on syntynyt runsaasti varastotilaa ilman, että olisi ylitetty sallittua rakennuspinta-alaa.
19. Arabian pienteollisuustalo Vanhankaupungin lahden rannalla syksyllä 1981. Rantanäkymä muuttunut asuinrakennusten myötä eli Toukolan ranta muuttuu myös asuinalueeksi.
20. Asuntovene Vantaanjoen suussa. Annalan rannassa oli usean vuoden aikana asuntona käytetty vene.
21. Pienvenesatama Annalan rannassa 1981. Ennen rannan rakentamista paikalla oli lähiasukkaiden pienvenesatama. Jokainen oli tehnyt oman puisen laiturin tai vain vetänyt veneensä rannalle.
22. Vantaanjoen suuaukot mereltä kuvattuna. Keskellä Kuninkaankartanonsaari, oikealla Pornaistenniemi.
23. Vantaanjoen suu mereltä päin. Vantaa laskee Vanhankaupungin lahteen kahden suun kautta. Keskelle jää Kuninkaankartanonsaari, jonne kuningas Kustaa Vaasa rakennutti Kuninkaankartanon perustaessaan Helsingin vuonna 1550. Nyt saarella on Tekniikan museo ja ravintola Kuningaskalastaja.
24. Arabian tehdas Vanhankaupungin selältä kuvattuna. Vuonna 1873 päätti tukholmalainen Rörstrandin tehdas perustaa Helsinkiin keraamisen teollisuuslaitoksen. Kauppias Gustaf Halldin vuokrasi Vanhankaupungin alueelta huvilan ja sen läheisen Kaananin maan. Marraskuun 25. päivänä 1873 keisarillisen Suomen senaatti antoi perustamisluvan ja lokakuun 20. päivänä 1874 valmistuivat tehtaan ensimmäiset tuotteet.