Hakulomakkeelle
48 kuvaa Näytetään kuvat 31 - 48.
31. Puretun talon luminen tontti Snellmaninkatu 19:ssä. Taustalla talon tiilipäädyssä teksti TYÖTÄ.
32. Puutaloja Snellmaninkadulla 1960-luvun alussa. Rakennukset on purettu. Talon 21 tontille rakennettiin 1990-luvun alussa kuusikerroksinen asuinrakennus. Tontilla 23 pihamaa, joka eristetty kadulta punagraniittisella kiviaidalla. Pihalla puu- ja pensasistutuksia.
33. Kruunuhaan apteekki, Helsingin viidenneksi vanhin apteekki Snellmaninkadun ja Kirkkokadun kulmassa kesällä 1963. Talon rakennutti leipurimestari Abraham Möller vuosina 1842-44. Talon pihalla oli aikoinaan hyvin kirkasvetinen lähde, jonka veden terveellisyyttä kiitettiin. Talo on nykyisin Suomen Pankin omistuksessa.
34. Suomen Pankki ja Snellmanin patsas. Tallinmäelle oli kertynyt kurjia asumuksia ja lisäksi alueelle oli pesiytynyt venäläisten ja juutalaisten myyntikojuja eli narinkkaa. Suomen Pankin toimitalosta julistettiin Suomen ensimmäinen arkkitehtikilpailu, jonka voitti saksalainen arkkitehti Ludvig Bohnstedt. Talo valmistui 1882 ja sen omistaa Suomen valtio.
35. Snellmanin patsas Suomen Pankin edessä. Juhana Wilhelm Snellman syntyi 12.5.1806 Tukholmassa ja kuoli 4.7.1881 Kirkkonummen Dankarbyssa. Suomalaisuuden taistelijan muistomerkki valmistui 1915 kuvanveistäjä Emil Wikströmin luomana. Sota-ajan takia varsinainen metalliin valu siirtyi niin, että paljastustilaisuus oli vasta 12.5.1923. Erikoisuutena todettakoon, että paljastustuksen eli verhon poiston suoritti taiteilijan 13 vuotias tytär Mielikki Wikström, sittemmin kirjailija Ivalo. Patsaan jalustassa olevat Neuvostoliittolaisten pommien sirpalejäljet on päätetty jättää korjaamatta ja täten kertomaan Suomen historiaa.
36. Sumuinen Snellmaninkadun, Aleksanterinkadun ja Katariinankadun risteys Senaatintorin kulmalla. Taustalla Kauppatori.
37. Entisen Geologian laitoksen (ja sitä ennen Kemian laitoksen) valurautaportaikko oli näkemisen arvoinen. Rakennus saneerattiin ja nykyään rakennus on Helsingin Yliopistomuseo Arppeanum. Portaikko on edelleen paikoillaan ja ehkä vieläkin kauniimpi puhdistettuna ja kunnostettuna.
38. Valtioneuvoston talon korjaus meneillään kesällä 1998.
39. Poliisiauto ja raitiovaunu Helsingin kesäyössä.
40. Näkymä Snellmaninkadulta Liisankadun risteyksestä etelään.
41. Säätytalon, nykyisin Tieteellisten Seurojen talon suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström. Rakennus valmistui 1890. Säädyt kokoontuivat talossa Valtiopäivien merkeissä ensi kerran 1891. Eduskunnan kirjasto oli talossa vuoteen 1931, jolloin se muutti vastavalmistuneeseen uuteen Eduskuntataloon. Samana vuonna taloon siirtyi Tiedeseurat. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti pidettiin talossa vuodenvaiheessa 1945-46.
42. Lainapeitteillä korjautöiden ajaksi peitetty Säätytalo kesällä 1971.
43. Kansallisarkiston (ent. Valtionarkisto) uudempaa osaa Snellmaninkadulla.
44. Virolan talo Vironkadun ja Snellmaninkadun kulmassa, rakennettu vuonna 1883. Tietääkö joku, mistä tämän kauniin vaaleanvihreän talon nimi on peräisin?
45. Juhan Vilhelm Snellmanin patsas valmistui taiteilija Emil Wickströmin luomana jo 1915, mutta maailmansodan metallipulan takia se valettiin pronssiin vasta 1923. Patsas paljastettiin 12.5.1923 Snellmaninaukiolla Suomen Pankin edustalla. Arkkitehti Eliel Saarinen suunnitteli patsaan jalustan ja ympäristön. Patsas on kestänyt toisen maailmansodan myrskyt, josta kertovat jalustassa olevat Neuvostoliiton pommien jäljet.
46. Valtioneuvoston talo Tuomiokirkon portailta kuvattuna. Valtioneuvoston pääsisäänkäytävän yläpuolella on kuusi korinttilaismallista pylvästä. Ovi johtaa mahtavaan portaikkoon, jossa valtion nuori virkamies Eugen Schauman ampui Suomen kenraalikuvernöötin Nikolai Ivanovits Bobrikovin kesäkuun 16. päivänä vuonna 1904.
47. Orkesteri soittamassa kreikkalaisessa ravintola ?:ssa Snellmanninkadulla Kruununhaassa.
48. Näkymä Nikolainkirkon (Tuomiokirkon) tornista pohjoiskoilliseen. Keskellä Nikolainkatu (nyk. Snellmaninkatu). Kuva no 15 panoraamasta, jossa 18 kuvaa ja 2 kansikuvaa.