Hakulomakkeelle
683 kuvaa Näytetään kuvat 61 - 90.
61. Puinen asuinrakennus Vallilantien ja Vanajantien kulmassa. Talo valmistui 1910 ja suunnittelusta vastasi A. Miettinen. Tontin vuokrasi työnjohtaja J. Salmi, joka rakennutti asuintalon. Omistajat vaihtuivat usein. Kulmahuoneistossa toimi mm. Pellon sekatavarakauppa ja myöhemmin Kaken lihakauppa. Nykyisin talossa on vain asuntoja.
62. Vanajantien ja Vallilantien kulmatalo. Rakennus valmistui työnjohtaja J. Salmen rakennuttamana ja A. Miettisen suunnittelemana 1910. Kulmassa oleva ovi johti Pellon sekatavarakauppaan ja myöhemmin Kaken lihakauppaan. Nykyisin talossa ei ole kauppaa.
63. Vanajantie 5:n asuintalo valmistui 1913. Suunnittelijana Albert Nyberg ja rakennuttajina rakennusmestari K. Lappalainen ja muurari E. Nysten. Talo on edelleen asuinkäytössä.
64. Inarintie 5, 7 ja 9 asuinrakennukset. Osittain kaksikerroksiset puutalot ovat valmistuneet 1911 ja 1912, suunnittelijoina H. Jonsson ja Toivo Pajunen. Rakennukset ovat edelleen asuinkäytössä ja ne ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Vasemmalla olevassa parakkimaisessa talossa toimii Pelastusarmeijan turvakoti miehille.
65. Lohjantie 6 ja 4 puiset asuinrakennukset valmistuivat 1915, suunnittelijana Sulo Helenius. Rakennukset edelleen asuinkäytössä.
66. Inarintie 17 asuintalo valmistui 1912 suunnittelijana Kaarlo F. Ek. Inarintie 19 valmistui samana vuonna suunnittelijana Hannes Kuittinen. Molemmat talot omistaa Helsingin kaupunki ja ne ovat edelleen asuinkäytössä.
67. Inarintie 19:n asuintalo valmistui 1912. Rakennuksen suunnitteli Hannes Kuitunen. Talo on edelleen asuinkäytössä omistajana Helsingin kaupunki.
68. Liike- ja asuintalo Keiteleentiellä. Rakennuksen on piirtänyt Veikko Kauppinen ja se valmistui 1951. Kivitalon yläosassa on asuntoja. Kulmassa ollut K-kauppa on poissa ja liikehuoneisto tyhjillään syyskuussa 2003.
69. Inarintie 21:n rakennus kesällä 1974. Talo valmistui 1912 suunnittelijana Toivo Pajunen. Talon omistaa Helsingin kaupunki. Rakennus on edelleen asuinkäytössä. Kivijalassa oleva liiketila suljettu ja sivuportaat purettu.
70. Asuinrakennuksia Ähtärintiellä. Ähtärintie 4 on piirtänyt Kaarlo F. Ek ja se valmistui 1912. Ähtärintie 6 valmistui samana vuonna suunnittelijana Alfred Ahlström. Talot olivat varsinkin ajureiden asuntoina ja kumpaankin taloon kuului hevostallit. Molemmat talot ovat Helsingin kaupungin omistuksessa ja edelleen asuinkäytössä. Kuvan vasemmassa laidassa Mäkelänkatu 21 kivitalo.
71. Ähtärintie 4:n asuinrakennus päätyportaineen. Talon on piirtänyt Kaarlo F. Ek ja se valmistui 1912. Talossa asui mm. pika-ajuri, jonka kahdelle hevoselle oli tallirakennus pihalla. Talo on edelleen asuinkäytössä omistajana Helsingin kaupunki.
72. Asuinrakennus päätyportaineen Inarintiellä kesällä 1974. Talo valmistui samaan aikaan kuin Inarintie 21 ollen sen talon käänteiskuva. Myös tämän talon suunnitteli Toivo Pajunen ja se valmistui 1912. Talon omistaa Helsingin kaupunki. Talo on edelleen asuinkäytössä. Päätyportaikko on poistettu.
73. Asuinrakennus Inarintiellä. Talo on rakennettu 1912 ja sen omistaa Helsingin kaupunki. Talo on edelleen asuinkäytössä. Kuvan vasemmassa laidassa oleva vajarakennus on purettu ja paikalla on pieni puisto.
74. Suvannontie 22 asuinrakennus valmistui 1913 ja sen on piirtänyt D. Koponen. Suvannontie 24 valmistui samana vuonna suunnittelijana Jalo Wesanen. Molemmat talot ovat edelleen asuinkäytössä.
75. Vallilan kansakoulu, nykyisin Vallilan ala-aste valmistui 1902 arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemana. Aikoinaan yli tuhannen oppilaan koulu on supistunut oppilasmäärältään muutamaan sataan lapseen. Koulu oli venäläisten sotilaiden käytössä ensimmäisen maailman sodan aikana.
76. Harjun ruumishuoneen itäpääty. Harjun ruumishuone valmistui 1923 arkkitehti Albert Nybergin suunnittelemana. Rakennuksesta käytettiin ensin nimeä Paarihuone. Taloa laajennettiin 1935. Täältä lähtivät ruumisvaunut Malmin hautausmaalle. Nykyisin rakennus toimii Harjun nuorisotalona.
77. Harjun ruumishuoneen sisäänkäynti. Harjun ruumishuoneelta lähti perjantaina 13. päivänä marraskuuta 1939 Jalkaväkirykmentti 11 eli Ässä-rykmentti kohti purkauspaikkaansa Kuolemanjärvelle. Rykmentti koostui Kallion, Vallilan ja Hermannin miehistä. Osa palasi arkuissa Harjun ruumishuoneelle.
78. Puistolehmuksia ja niiden varjoja kevätpäivänä Hämeentiellä.
79. Puutalo Vallilantien ja Keuruuntien kulmassa.
80. Näkymä Keuruunpuiston kallioilta luoteeseen. Etualalla Suvannontie, keskellä Virtaintie, taustalla Sturenkatu.
81. Ystävättäret Vallilassa 1930-luvun alussa. Vasemmalla Pernajantie.
82. Uutta televisiota ihailemassa Vallilan kodissa 1960-luvun alussa.
83. Näkymä Sturenkadun sillalta Hämeentielle päin.
84. Sturenkadun ja Kangasalantien risteys.
85. Poliisi. Taustalla Sturenkatu 40.
86. Iltakävelyllä tutustumassa Puu-Vallilaan.
87. Puu-Vallilaa kuvattuna Keuruun puiston kallioilta. Etualalla Suvannontien puutaloja, takana Sturenkadun ja Mäkelänkadun korkeita kivitaloja.
88. Suvannontien mansardikattoiset puurakennukset kuvattuna Keuruun puiston kallioilta. Vasemmalla oleva kulmatalo Suvannontie 6 on rakennettu 1913 suunnittelijana Otto Wuorio. Asuinrakennus on täysin saneerattu ja edelleen asuinkäytössä. Virtaintien toisella puolella oleva Suvannontie 8:n talon on suunnitellut myös Otto Wuorio ja se valmistui 1913. Sekin on edelleen asuinkäytössä.
89. Keuruun puiston kallioita. Puisto jakaa korttelin kahteen osaan. Korkealta kalliolta on hyvä näköala yli Puu-Vallilan. Kallion reunoilla kasvaa puita. Suvannontien ja Keuruuntien kulmassa lasten leikkikenttä. Nykyisin jyrkänteen reunalle rakennettu putkiaita.
90. Vääksyntiellä. Paikalla nykyään Suomen Lääkäriliiton talo. Taustalla Mäkelänkatu 4:n kerrostalo.

Max 30 kuvaa kerralla.
Näytä seuravat  30