Hakulomakkeelle
39 kuvaa Näytetään kuvat 31 - 39.
31. Ähtärintie 4:n asuinrakennus päätyportaineen. Talon on piirtänyt Kaarlo F. Ek ja se valmistui 1912. Talossa asui mm. pika-ajuri, jonka kahdelle hevoselle oli tallirakennus pihalla. Talo on edelleen asuinkäytössä omistajana Helsingin kaupunki.
32. Asuinrakennus päätyportaineen Inarintiellä kesällä 1974. Talo valmistui samaan aikaan kuin Inarintie 21 ollen sen talon käänteiskuva. Myös tämän talon suunnitteli Toivo Pajunen ja se valmistui 1912. Talon omistaa Helsingin kaupunki. Talo on edelleen asuinkäytössä. Päätyportaikko on poistettu.
33. Asuinrakennus Inarintiellä. Talo on rakennettu 1912 ja sen omistaa Helsingin kaupunki. Talo on edelleen asuinkäytössä. Kuvan vasemmassa laidassa oleva vajarakennus on purettu ja paikalla on pieni puisto.
34. Suvannontie 22 asuinrakennus valmistui 1913 ja sen on piirtänyt D. Koponen. Suvannontie 24 valmistui samana vuonna suunnittelijana Jalo Wesanen. Molemmat talot ovat edelleen asuinkäytössä.
35. Harjun ruumishuoneen itäpääty. Harjun ruumishuone valmistui 1923 arkkitehti Albert Nybergin suunnittelemana. Rakennuksesta käytettiin ensin nimeä Paarihuone. Taloa laajennettiin 1935. Täältä lähtivät ruumisvaunut Malmin hautausmaalle. Nykyisin rakennus toimii Harjun nuorisotalona.
36. Harjun ruumishuoneen sisäänkäynti. Harjun ruumishuoneelta lähti perjantaina 13. päivänä marraskuuta 1939 Jalkaväkirykmentti 11 eli Ässä-rykmentti kohti purkauspaikkaansa Kuolemanjärvelle. Rykmentti koostui Kallion, Vallilan ja Hermannin miehistä. Osa palasi arkuissa Harjun ruumishuoneelle.
37. Anatomian laitoksen päärakennus. Snellmaninkadun pohjoispäässä oleva arkkitehtien Jussi ja Toivo Paatelan piirtämä Helsingin yliopiston Anatomian laitos, joka valmistui 1928 asiantuntijana professori Kajava.
38. Portaikko Anatomian laitoksen päärakennukseen. Mahtavat harmaakiviset graniittiportaat johtavat Snellmaninkadun pohjoispäässä ylätasanteelle, jossa Helsingin yliopiston rakennukset sijaitsevat.
39. Kioski entisen Hapaaniemen urheilukentän laidassa Hämeentien ja Kaikukadun kulmassa. Kenttä oli aikanaan TMP:n eli Työväen Mailapoikien kotikenttä, jossa pelattiin pesäpalloa. Pelin jälkeen juotiin limut kioskista. Kioskin paikalla on nykyään vuonna 1985 pystytetty Väinö Tannerin muistomerkki ja kentän nimi on Väinö Tannerin kenttä.