Hakulomakkeelle
26 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 26.
1. Meilahden kartanon kivinen päärakennus "Bredablick" rakennettiin puisen kartanon päärakennuksen viereen 1850-luvulla tanssisaliksi. Kartanossa vietettiin slaavilaisittain railakasta elämää kun taloa isännöi venäläinen kreivi Alexander Kuschlev-Besborodko. Aikaisemmin kartanon omisti mm. kreivi Vladimir Mussin-Pushkin, Aurora Karamzinin lanko 1840-luvulla. Kaupungin omistukseen Meilahden kartano siirtyi oston kautta 1871.
2. Tamminiemen rantasauna Saunalahden rannalla.
3. Tamminiemi, päärakennus Läntisestä Pukkisaaresta nähtynä. Jugedtyylisen Tamminiemen päärakennuksen rakennutti tukkukauppias Jörgen Nissen arkkitehtien Sigurd Frosteriuksen ja Gustaf Strengelin piirustusten mukaan. Rakennus valmistui 1904. Vuonna 1924 rakennuksen osti Amos Anderson, Hufvudstadsbladetin omistaja. Anderson ei viihtynyt talossa ja niinpä hän lahjoitti talon vuonna 1940 tasavallan presidenttien viikonloppuasunnoksi, niin kuin lahjoituskirjassa mainitaan. Risto Rytistä lähtien ovat presidentit asuneet eri pituisia jaksoja talossa. Presidentti Urho Kekkosen kuoleman jälkeen 31. elokuuta 1986 päätettiin rakennuksesta tehdä hänen museonsa.
4. Antiikkia ja nykyaikaa.
5. Kehrääjien Killan järjestämässä pellavanmuokkausnäytöksessä Kansantaidekeskus Tomtebon pihalla käynnissä pellavan loukutus. Loukutuksessa varren puumaiset osat rikotaan.
6. Kehrääjien Killan pellavanmuokkausnäytöksessä Kansantaidekeskus Tomtebon pihalla käynnissä lihtaaminen. Lihtaamisessa poistetaan loukutuksessa syntyneet puusälöt.
7. Kehrääjien Killan pellavanmuokkausnäytöksessä Kansataidekeskus Tomtebon pihalla käynnissä häkilöinti. Häkilöinnissä erottuvat lyhyet pellavakuidut l. rohtimet ja pitkät pellavakuidut l. aivinat.
8. "Kehrää, kehrää tyttösein..." Rukki hyrisi ja pellavalankaa syntyi, kun taitava kehrääjä oli asialla Kansantaidekeskus Tomtebon pihalla järjestetyssä pellavanmuokkausnäytöksessä. Kehrääjän asu on valmistettu itsekasvatetuista pellavista.
9. Auringonkukka Paratiisin puutarha -näyttelyssä Meilahden taidemuseon alueella.
10. Kuvanveistäjä Kalle Hammin teos TEETÄ KAHDELLE Meilahden taidemuseon rantapuistossa.
11. Taidemuseon Paratiisin puutarhanäyttelyn ruukkupuutarhan oli toteuttanut Kotipuutarha-lehti.
12. Taidemuseon Paratiisin puutarhanäyttelyssä oli myös siirtolapuutarha mökkeineen. Toteutuksesta vastasi Backaksen kauppapuutarha.
13. Hyötykasviyhdistyksen kasvitarha kasvihuoneineen oli osa taidemuseon Paratiisin puutarhanäyttelyä.
14. Maisa Turunen Wiklundin teos HEINÄHÄÄT taidemuseon Paratiisin puutarhanäyttelyssä.
15. Taidemuseon Paratiisin puutaranäyttelyssä oli kukkaistutuksia eri vuosikymmeniltä. 1970-luvulla petuniat, pelargoniat ja ryhmäsamettikukat istutettiin jykeviin betonilaatikoihin.
16. 1990-luvun malliin tehty kukkaistutus taidemuseon Paratiisin puutarhanäyttelyssä. Istutuksessa markettaa, härmesalviaa, sinitähtöstä,pelargoniaa ja nukenkaulusta.
17. 1960-luvulla ruskeisiin puulaatikoihin istutettiin daaliaa, cannaa ja kyynelverenpisaraa. Istutus taidemuseon Paratiisin puutarhanäyttelystä.
18. Taidemuseon Paratiisin putarhanäyttelyyn oli tehty kukkaistutuksia eri vuosikymmeniltä. Kuvassa tulevaisuuden kukka-astia, jossa on purppurasulkahirssi, suikeroalpi, petunia, isolobelia ja riippapelargonia.
19. "Kuin silkkiä ja hopeaa on lehdet pajun komean. Se kaunistaa rannat ja puistot. Sen siimeksestä saa mukavat muistot." Paratiisin puutarhanäyttelyn ajaksi oli taidemuseon rantapuiston puihin kiinnitetty mm. Elina Nummen (Täti Vihreä)runoja.
20. Taidemuseon Paratiisin puutarhanäyttelyn runsaan kesäkukkaistutuksen oli toteuttanut Rakennusviraston viherosasto. Istutuksessa oli mm.hajuherneitä.
21. Upeat päivänhatut olivat osa Rakennusviraston viherosaston toteuttamasta kesäkukkaryhmästä taidemuseon Paratiisinpuutarha näyttelyssä.
22. Rakennusviraston viherosasto oli toteuttanut taidemuseon Paratiisin puutarhanäyttelyyn Tapettiryhmä-istutuksen. Kukkaistutus, jossa värikkäitä kuvioita vanhanaikaisten tapettien tapaan. Kuvassa pieni osa istutusta, etualalla heliotrooppi.
23. Vinosti vastapäätä Tamminiemeä olevassa Villa Angelicassa toimii ravintola. Huvila tunnettiin aikaisemmin nimeltä Waaranranta ja vielä aikaisemmin Tammistona. Viikinkikoristeisen rakennuksen on suunnitellut C. Ärt ja se valmistui 1900. Rakenuksessa toimi myös Suomen Käsityon Ystävät, jotka joutuivat tähän, silloin kaupungin omistamaan huvilaan saatuaan häädön uuden, presidentille rakennettavan Mäntyniemen tieltä puretusta rakennuksesta.
24. Villa Tomtebon pihassa voi nauttia virvokkeita.
25. Ilmoitustaulu Villa Tomtebon portilla kertoo rakennuksessa olevasta kansantaidekeskuksesta.
26. Kesäinen näkymä Salmisaaren voimalaitoksen suuntaan.