Hakulomakkeelle
746 kuvaa Näytetään kuvat 31 - 60.
31. Korkeasaaren pohjoiskärki. Imatran Voima O/Y oli vetänyt voimalinjat Mustikkamaan kautta Sörnäisten muuntoasemalle. Kuvassa vanha, nyt jo purettu kaksirunkoinen kannatinpylväs saaren pohjoisrannalla.
32. Ihmisiä kesäpäivänä 1959 Uimastadionilla. Uimastadionin rakentaminen aloitettiin jo 1939. Sota-aikana työt olivat keskeytyneet ja lopullisesti stadion valmistui 1952. Pääsuunnittelijana oli arkkitehti Jorma Jäntti.
33. Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitoksen varastoja 1961. Puiset tallirakennukset olivat Venäjän armeijan käytössä mm. kasakkatalleina. Piha kantoi nimeä "Artilleri" eli tykistöpiha. Vuoden 1918 jälkeen alueelle tuli Helsingin puhtaanapitolaitoksen huolto- ja varastotilat. Rakennukset purettiin ja niiden paikalle tuli hotellit Hesperia ja Inter-Continental.
34. Orkolinnan pellot.
35. Orkolinnan alahuvila.
36. Meilahden kartanon kivinen päärakennus "Bredablick" rakennettiin puisen kartanon päärakennuksen viereen 1850-luvulla tanssisaliksi. Kartanossa vietettiin slaavilaisittain railakasta elämää kun taloa isännöi venäläinen kreivi Alexander Kuschlev-Besborodko. Aikaisemmin kartanon omisti mm. kreivi Vladimir Mussin-Pushkin, Aurora Karamzinin lanko 1840-luvulla. Kaupungin omistukseen Meilahden kartano siirtyi oston kautta 1871.
37. Maria Åkerblomin huvila "Toivola". Unissasaarnaajana, koiratarhan omistajana, leijonan kasvattajana, parkettiliikkeen omistajana ym. tunnettu aikansa kohunainen asusti "Villa Toivolaa" vuodesta 1933 aina vuoteen 1981, kuolemaansa saakka. Talo on rakennettu 1850. Pahoin ränsistynyt rakennus saneerattiin 1990-91 loistoasunnoiksi kolmelle perheelle.
38. Karunan kirkon kellotapuli. Karunan puukirkko on Varsinais-Suomesta ja sen rakennutti vapaaherra ja laamanni Arvid Horn vuosina 1685-1686. Kellotapulin rakensi 1767 Anders Wahlberg. Tornissa oleva kello valettiin Tukholmassa samana vuonna. Kirkko ja kellotapuli siirrettiin Seurasaaren ulkomuseoon 1912.
39. Brofeltin pappilan pääovi Seurasaaren ulkomuseossa. Oven oikeassa peittolaudassa entisöintiä loukkaava Museoviraston toimiston sähkösoittokellon painonappi.
40. Iisalmen maalaiskunnan pappila. Rakennus siirrettiin Pohjois-Savosta Seurasaaren ulkomuseoon 1984 ja avattiin museon 75-vuotisjuhlien yhteydessä. Pappila rakennettiin seurakunnan kirkkoherran virkataloksi 1797-98. Talo tunnetaan ns. Theodor Brofeltin pappilana Juhani Ahon isän mukaan, joka oli kirkkoherrana 1883-1914.
41. Iivarsin talonpoikaistaloon kuuluva piharakennus on lautamies Hedmanin talosta Ylimarkun pitäjästä. Rakennus toimi eläkevanhusten asuntona. Iivarsin rakennukset siirrettiin Seurasaaren ulkomuseoon vuosina 1920-24.
42. Seurasaaren eteläkärjen lammikko. Saaressa olevat pienet lammikot ovat muistona saven otosta tiilien lyöntiä varten. Tietämän mukaan Viaporin (Suomenlinnan) ja Nikolainkirkon (Tuomiokirkon) tiilet olisivat ainakin osittain valmistettu saaren savesta. Savi on sitkoista sinisavea, jossa esiintyy harmaita ja mustia juovia.
43. Seurasaaren eteläkärjen lammikko. Lammikko toimi myös heittouistimien tarkkuuskilpailupaikkana. Olipa lammikossa 1960-luvun lopussa maksullinen lohen ongintapaikkakin.
44. Seurasaaren vanhat rakennukset ovat pääosin arkkitehti Frithiof Mieritzin suunnittelemia. Saaren eteläkärjessä on kaksikerroksinen puurakennus, jossa asui saaren ylivahtimestari (myöhemmin nimikkeeellä kaitsija ja nykyisin isäntä). Legendaarisen maineen saavutti alueen toinen ylivahtimestari, ent. Kaartin vääpeli, Turkin sodan käynyt Sten Anders Wallin, joka asui saarella tässä rakennuksessa 1892 lähtien 38 vuoden ajan. Rakennus toimi aikanaan höyrylaivan matkustajien paviljonkina.
45. Jusupoffin talli on tuotu Seurasaaren ulkomuseoon Kaivopuistosta vuonna 1918. Alkuaan rakenus kuului ruhtinatar Zenaida Jusupoffille, joka rakennutti tämän uusgoottilaistyylisen tiilikuvioilla maalatun tallin n. 1930 ollen siinä tilat neljälle hevoselle, vaunuille ja asuinhuone.
46. Ihmisiä Korkeasaaren eläintarhan 75-vuotisjuhlaportilla, joka sijaitsi tulolaiturin luona.
47. Siirtolapuutarhamökki. Ruskeasuon siirtolapuutarha eli virallisemmin Brunakärr Koloniträdgård, kuten Helsingin vanhinta ja ainoaa ruotsinkielistä siirtolapuutarhaa kutsutaan. Puutarha perustettiin neljän ruotsinkielisen järjestön aloitteesta pulavuotena 1918. Aluetta pienennettiin "Ruhan" eli Ruskeasuon liikennehallien tieltä siten, että kerhotalo ja seitsemän mökkiä siirrettiin. Nyt mökkejä on 118.
48. Siirtolapuutarhamökki. Ruskeasuon siirtolapuutarha eli virallisemmin Brunakärr Koloniträdgård, kuten Helsingin vanhinta ja ainoaa ruotsinkielistä siirtolapuutarhaa kutsutaan. Puutarha perustettiin neljän ruotsinkielisen järjestön aloitteesta pulavuotena 1918. Aluetta pienennettiin "Ruhan" eli Ruskeasuon liikennehallien tieltä siten, että kerhotalo ja seitsemän mökkiä siirrettiin. Nyt mökkejä on 118.
49. Lastenklinikka. Kaarevanmuotoisen lastensairaalan ovat suunnitelleet arkkitehdit Uno Ullberg ja Erkki Linnasalmi. Talo valmistui vuonna 1946. Sairaalassa hoidetaan lähinnä pitkäaikaisia lapsipotilaita ja se kuuluu Helsingin yliopistollisen keskussairaalaan piiriin.
50. Näkymä tieltä Seurasaaren sillalle. Seurasaarentie oli helsinkiläisten vilkkaasti käyttämä kävelytie Seurasaareen. Tien rannanpuolella oli lisäksi varattu hiekkakaista, jolla muiden lisäksi saattoi nähdä marsalkka Mannerheimin ratsastavan.
51. Orkolinnan huvila. Kolmikerroksisen sveitsiläistyylisen huvilan on suunnitellut arkkitehti Janne Strömberg ja se valmistui 1898. Orkolinna-nimi johtunee jyrkästä kallioseinämästä. Huvilan kuuluisin asukas oli sen vuonna 1925 ostanut varatuomari Lennartti Pohjanheimo, joka tuli tunnetuksi häikäilemättömänä asianajajana.
52. Pyhän Marian kirkko Paciuksenkadun ja Tukholmankadun risteyksessä.
53. Huomenlahja (Morgongåvan), luoto Vuosaaren selällä.
54. Marraskuun 15. päivänä 2001 riehunut myrsky kaatoi Helsingissä paljon puita. Porttikujalla kaatuivat pysäköintialueen sivulla olevat poppelit nostaen juuriensa avulla niiden viereen pysäköidyn auton vasten puunrunkoa.
55. Helsinkiläisille retkeilykerholaisille järjestettiin tutustumismahdollisuuksia kotikaupunkinsa paikkoihin Helsinki-tietouden laajentamiseksi. Kuvassa ihmiset presidentinlinnan valtionsalissa yhteiskuvassa.
56. Kalliolan setlementtikeskuksen alaisena toimi Vallilan kerhokeskus, jossa nuorisolla oli mahdollisuus kokoontua eri harrastusten merkeissä. Kuvassa retkeilykerho Helsingin Samoilijat ilakoivat kerhoillassa muodostaen Helsingin patsaita toisten arvattavaksi.
57. Kalliolan setlementtikeskuksen alaisena toimi Vallilan kerhokeskus, jossa nuorisolla oli mahdollisuus kokoontua eri harrastusten merkeissä. Kuvassa retkeilykerho Helsingin Samoilijat ilakoivat kerhoillassa muodostaen Helsingin patsaita toisten arvattavaksi. Menossa Havis Amanda -patsaan tunnistus.
58. Ihmisiä tutustumassa Harakan saaren luontoon. Harakan luontorikas saari on Kaivopuiston edustalla muutaman sadan metrin etäisyydellä mantereesta. Saari kuului puolustusvoimille, ensin venäläisille ja vuodesta 1918 Suomen armeijalle asekokeilupaikkana. Saari siirtyi maan vaihdon kautta Helsingille ja avattiin vuonna 1989 yleisölle ympäristökeskuksena.
59. Huvila Eteläisessä Pukkisaaressa. Kuva otettu lännestä, mereltä päin. Kaupunki osti huvilan ja purkautti sen talvella 1970. Rakennukset olivat huonokuntoisia. Museovirastolla oli suunnitelmissa sijoittaa saarelle kalastajatorpat Ahvenanmaalta ja Suomenlahdelta. Suunnitelmat kuitenkin raukesivat.
60. Asuinhuvila Eteläisessä Pukkisaaressa. Saari kuvattu Seurasaaresta päin. Rakennukset purettiin talvella 1970.

Max 30 kuvaa kerralla.
Näytä seuravat  30