Hakulomakkeelle
747 kuvaa Näytetään kuvat 91 - 120.
91. Näkymä Hakaniemen sillalta länteen Siltasaareen. Kadun nimi oli tuolloin Hakaniemenranta. Matalissa, punatiilisissä rakennuksissa oli John Stenbergin teollisuuslaitoksia, mm. rautavalimo. Rakennukset purettiin 1977-1978 ja paikalle rakennettiin hotelli Strand Inter-Continental 1988. Keskellä Metallitalo, jonka suunnitteli arkkitehti Eliel Muoniovaara 1965.
92. Oy Stenbergin tehdaslaitos Siltavuorenrannasta kuvattuna. Vasemmalla korkea tiilirakennus, jossa alkuaan toimi Oy Stenbergin pääkonttori. Keskellä ja oikealla olevat tiilitalot olivat Stenbergin tehdasrakennuksia, joissa valmistettiin mm. höyrykoneita ja armatuureja. Tehdasrakennukset ovat vuodelta 1882. Ne purettiin 1977-78. Paikalla avattiin hotelli Strand Inter-Continental 1988. Taustalla oikealla Viherniemenkadun asuintaloja.
93. Asuintalo Taivallahden rannalla. Kuvaus suoritettu Taivalsaaresta kohti Merikannontietä, jonne rakennettiin 1950-luvulla kaksi Arava-asuintaloa lähinnä armeijan ja rajavartioston henkilökunnan perheitä varten. Rakennukset sijaitsevat kasarmitontilla, jossa ennen toimi mm. autopataljoona.
94. Vallilan kerhokeskuksessa järjestettiin vuosittain aina ennen joulua "joululahjakurssit", jolloin nuorisokerholaisilla oli mahdollisuus valmistaa omatoimisesti lahjoja. Kuvasa meneillään rottinkikurssit. Opettaja neuvoo.
95. Vallilan kerhokeskuksessa järjestettiin vuosittain aina ennen joulua "joululahjakurssit", jolloin nuorisokerholaisilla oli mahdollisuus valmistaa omatoimisesti lahjoja. Kursseille hankittiin tarveaineet, jotka sai lunastaa pientä korvausta vastaan. Käden taidoille annettiin suuri arvo. Tutuksi tulivat nahkamuotoilu, tiuhta- eli pirtatyö, keramiikka, kantolaitteen eli rinkan valmistus sekä monet muut taidot.
96. Kuusipeuranaaras Korkeasaaren eläintarhassa.
97. Huvila Sibeliuksen puiston pohjoislaidalla. Rakennuksen on piirtänyt arkkitehti John Settergren ja se valmistui 1912. Helsingin kaupungin omistamassa, peruskorjatussa puuhuvilassa toimii lasten päiväkoti Piilopirtti, osoite Rajasaarentie 2.
98. Näkymä Siltasaarenkadulta Kolmannen linjan kulmasta kohti Kallion kirkkoa. Oikealla oleva valkoinen kivirakennus valmistui 1938 ja sen on suunnitellut arkkitehti Arvo Elo. Siltasaarenkatu 17 puurakennukset ovat rakennettu 1890-luvulla. Käymälät ja vesiposti olivat ulkona. Sisäänkäynnit asuntoihin olivat pihan puolelta. Rakennukset ovat purettu.
99. Lasten päiväkoti Siltasaarenkadun ja Porthaninkadun kulmatontilla. Kaksikerroksinen rakennus, alaosa kiveä ja yläosa puuta toimi pitkään lasten päiväkoti Tukholmana, myöhemmin Kaleva-nimisenä. Rakennus toimi alun perin köyhien lasten työkotina kutsumanimeltään "Firula". Rakennuksen suunnitteli silloinen maamme ainoa naisarkkitehti Signe Hornborg ja se valmistui 1899. Talo on purettu lukuisista vastalauseista huolimatta.
100. Alppikatu 7:n ja Kolmas linja 37:n kulmatalo. Osittain kolmekerroksisen talon rakennutti 1904 rakennusmestari N. L. Eskola, suunnittelijoina olivat von Essen ja Kallio. Vuokralaisia oli satakunta, huoneistoja 52, joiden pinta-ala oli 31 neliötä. 1920-luvulla talosta muodostui osaketalo nimeltään Sopu. Rakennus on purettu ja paikalle rakennettu korkea asuintalo valmistui 1966.
101. Toisen linjan ja Castreninkadun kulmatalo puutorneineen rakennettiin 1893 suunnittelijana Ernst Lodenius. Tarinan mukaan talon on rakennuttanut venäläinen upseeri huvilakseen. Talossa on asunut mm. Sokeainkoulun johtaja. Rakennuksen omistaa Helsingin kaupunki ja siinä toimii mm. Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyökeskus Snellu.
102. Puutalo kuvattuna Hämeentieltä. Näkinkatu 3:n tontilla oli kaksi puurakennusta. Talot oli rakennettu vuosisadan vaihteessa Työväen as. oy Kanervan toimesta. Rakennukset purettiin ja tontilla on nykyisin Saalem-seurakunnan tilat, jotka valmistuivat 1977.
103. Puutalo kuvattuna Sörnäisten rantatieltä. Näkinkatu 3:n tontilla oli kaksi puurakennusta. Talot oli rakennettu vuosisadan vaihteessa Työväen as. oy:n Kanervan toimesta. Rakennukset purettiin ja tontilla on nykyisin Saalem-seurakunnan tilat, jotka valmistuivat 1977.
104. Puutalon pääty ja rautaportti, takana piharakennus. Näkinkatu 3:n tontilla oli kaksi puurakennusta. Talot oli rakennettu vuosisadan vaihteessa Työväen as. oy:n Kanervan toimesta. Rakennukset purettiin ja tontilla on nykyisin Saalem-seurakunnan tilat, jotka valmistuivat 1977.
105. Puutalo Wallininkadun ja Toisen linjan kulmassa. Kulmatontin osti 1907 Helsingin kaupungilta H. Syväranta, joka rakensi paikalle puutalon ja vuokrasi talosta asuntoja mm. Venäjän alamaisille ja muhametinuskoisille. Apteekkari O. V. Durchmann omisti talon 1910-luvulle. Talo purettiin 1980 ja kortteliin rakennettiin Kaupunkiliiton toimitalo, joka myöhemmin muuttui Kuntainliiton toimitaloksi.
106. Kolmikerroksinen kivitalo Wallininkadulla. Rakennuksen omisti O. W. Degerlund vuosisadan vaihteessa ja vuokralaisina oli työväestöä kunnes hän myi talon 1917 August Tillanderille. Tällöin osa taloa muodostui kivennäisvesitehtaaksi. Vuonna 1920 talossa oli 48 huonetta asuinkäytössä. Raajarikkoisten omistukseen talo siirtyi 1930. Rakennus purettiin 1980 ja kortteliin rakennettiin Kaupunkiliiton toimitalo, joka myöhemmin muuttui Kuntainliiton toimitaloksi.
107. Näkymä Kaisaniemenrannasta Siltasaareen. Pitkänsillanranta 13 talo rajoittuu toiselta sivultaan Saariniemenkatu 2:en. Talo valmistui 1908 ja sen on suunnitellut Emil Holm. Kuvan keskellä oleva asuintalo, Pitkänsillanranta 15, valmistui myös 1908. Suunnittelusta vastasivat John Elo ja S. Lahtinen. Pitkänsillanranta 17 on kulmatalo, jonka läntinen sivu on Siltasaarenkärki 1. Rakennuksen on suunnitellut Heikki Kaartinen ja valmistumisvuosi 1912. Kaikki kolme taloa ovat asuinkäytössä. Taustalla oikealla Helsingin Työväentalon torni.
108. Näkymä Kaisaniemenrannasta Pitkänsillanrantaan. Vasemmalla oleva asuintalo Pitkänsillanranta 5 valmistui 1928 suunnittelijoina Gunnar Aspelin ja P. J. Pärnänen. Jatkosodassa helmikuun pommituksissa 1944 talo sai osuman. Viereisellä, silloin rakentamattomalla tontilla oli sota-aikana halkovarasto, joka samassa pommituksessa paloi osittain. Nykyisen valkoisen rakennuskolossin, ns. Sillankorvan piirsi arkkitehti Ole Gribenberg ja se valmistui 1956. Äärimmäisenä oikealla on John Stenberg Oy:n entinen toimitalo Siltasaarenkatu 1:ssä.
109. Kallion kirjasto on maamme ensimmäinen kokonaan kunnan varoilla rakennettu kirjasto. Mallia rakennukselle oli arkkitehti Karl Hård av Segerstad saanut Amerikasta. Kirjasto valmistui 1912. Rakennusta kutsuttiin aikanaan "Amerikka Kalliossa". Talo rakennettiin Leppäkosken punatiilistä. Sokkeli on vaaleata graniittia ja ikkunapielet ja kulmaukset vuolukiveä. Pommituskorjausten jälkeen siirryttiin siihen, että lainaajat saivat itse valita kirjat hyllyistä, mikä jo alun perin oli ollut ajatuksena.
110. Kaikki kolme asuinrakennusta rajoittuvat takaosaltaan Ässärinteeseen ja Alli Tryggin puiston yläosaan. Talo Viides linja 5 on Pengerkadun kulmassa, valmistumisvuosi 1925, suunnittelija Väinö Tavio. Keskellä oleva talo, Viides linja 7 valmistui 1912. Parvekerivistöinen talo Porthaninkadun kulmassa rakennettiin entisen bensiiniaseman ja Mantereen kenkätehtaan ja -kaupan tontille 1960 suunnittelijana Niilo Kokko.
111. Näkymä Siltavuorelta Hakaniemeen. Vasemmalta Metallitalo, Ympyrätalo, Areenan asuintalo, Hakaniemen halli sekä Viherniemenkadun taloja. Taustalla Kallion kirkon torni.
112. Vaalea kerrostalo Hakaniemenkadun ja Näkinkujan kulmassa. Talo on rakennettu osittain täyttömaalle, 1850-luvulla paikalla lainehti vielä meri. Rakennuksen suunnitteli Sakari Honkavaara ja se valmistui 1938, niin kuin kuvan muutkin asuinrakennukset.
113. 1900-luvun alkuvuosina rakennettu puutalo Kirstinkadulla. Rakennus purettiin 1961. Tontille rakennettiin asuintalo 1962 Toivo Korhosen piirustusten mukaan.
114. Vuonna 1961 puretun puutalon paikalle rakennettu valkoinen betonielementtitalo, jonka on piirtänyt arkkitehti Toivo Korhonen. Rakennus valmistui 1962.
115. Talo Sturenkadun ja Kirstinkadun kulmassa. Taustalla Porvoonkatu. Rakennus on purettu.
116. Uusi vesilinna valmistui 1938. Rakennuksen suunnittelusta vastasi kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher. Vesisäiliöön mahtuu 19 miljoonaa litraa vettä. Säiliö sijaitsee nykyisellä Linnanmäellä ja sen sokkeli on 45 metriä meren pinnan yläpuolella. Vanha vesilinna sijaitsee uuden pohjoispuolella ja on rakennettu jo vuonna 1875. Sota-aikana vesisäiliöiden katoilla oli ilmantorjunta-aseita ja valonheittimiä.
117. Kinaporin kallioita. Keskellä nyt jo purettu liikennelaitoksen puutalo. Taustalla Kinaporinkadun 1, 3 ja 5 asuintalot vuosilta 1912, 1938 ja 1937. Puutalon paikalle rakennettu isot asuintalot.
118. Pystyikkunainen punatiilirakennus on Helsingin Puhelinyhdistyksen rakennuttama Kallion keskus, joka valmistui 1915 arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemana.
119. Kalliolan setlementin työkeskus Sturenkadun ja Kalliolanrinteen kulmassa. Teologian tohtori Sigfrid Sirenius perusti Englannista saamansa opin mukaan Suomen ensimmäisen setlementtikeskuksen Kalliolan, jonka toiminta alkoi tässä talossa kesällä 1919. Rakennus oli rakennettu kenraalikuvernööri Frans Albert Seyn toimesta edeltäjänsä, 1904 murhatun Nikolai Bobrikoffin muistolle. Rakennuksessa toimi venäläinen kansakoulu. Koulun piirustukset on päivätty syyskuussa 1911. Suomen itsenäistyttyä 1918 rakennus siirtyi Suomen valtiolle, joka vuokrasi sen Kallion setlementtikeskukseksi. Rakennus on purettu ja paikalle on rakennettu uusi Kalliola.
120. Kalliolan setlementtikeskuksen pihan puoli. Talo tunnettiin 1910-luvulla Bobrikoffin kouluna. Siinä toimi venäläinen kansakoulu.

Max 30 kuvaa kerralla.
Näytä seuravat  30