Tällä aukealla oli aikoinaan 60-luvulla bussin numero 19 Pasilan puoleinen päätepysäkki - toinen oli Eltsun Unionilla. Pysäkkejä oli matkan varrella tasan kaksi: Magdaleenan- ja Pasilankadun kulmassa sekä Esterin- ja Pasilankadun kulmassa toinen. Aikataulu oli kuljettajaystävällinen eli kuski kerkesi pitää hyvät tauot...Ja ajomatkaa taisi kertyä ihan kaksikin kilometriä? Suosikkikuski oli Kustu kutsumanimeltään - kukahan muistaisi hänen oikean nimen? Kun olin armeijassa, niin Kustu oli vain leimaavinaan lippuni, kun halusi säästää solttupojan rahoja. Uskallan kertoa tämän, sillä Kustun "rike" taitaa olla jo vanhentunut...? Äitini tykkäsi Kustusta, sillä tämä otti kyytiin myös pysäkin ulkopuolella, jos huomasi, että tuttu ihminen oli tulossa. Palvelua, sanoisin! Tarinat ovat pieniä mutta merkitykset suuria: ne kertovat ehkä ulkopuoliselle kokonaisuudesta ja yleisestä elämäntyylistä Pasilassa!

Tappu

Tämän kyseisen bussikuskin eli Kustun oikea nimi oli Helmer Gustafsson

Hanska

Kuvassa talo,jossa asuin 1964-79 lapsuuden kulta-ajan. Osoitteessamme Hertankatu 18 C 3 toimii nyk Helmi ry. Olisipa talo näyttänyt yhtä hyvältä silloin, kun jouduimme muuttamaan. Portaatkin olivat lähes hengenvaaralliset.. parempaa ei kuitenkaan löydy! 60-luvulla talossa asuivat lapsiperheet; Sirenit (Tapio), Korkalaiset(Tiina ja Ari-Pekka) ja me Remanderit(Hanna). Myös muita vanhempia pariskuntia ja sinkkuja, joiden nimiä en valitettavasti muista. Samassa pihapiirissä asuivat "disponent"-kyltin takana Gerstenmaierit (Susanne, Peter ja Gisela). Talon kukkakauppa oli äidilläni vuosina 1962-67. Muistan nukkuneeni sanomalehtipinojen päällä kaupan takahuoneessa ja ne hienot bambusäleiköt liikkeen puolella(ikä 0-5). Talon omisti tuolloin Martinit, jotka sinnittelivät pitkään kaupungin omistusta vastaan. - Mainio paikka asua; kaupat, liikenneyhteydet, kirjastopalvelut, luonto, kaikki talon ympärillä. Vessa tosin oli pihan perällä, mutta vesivessa kuitenkin. - Näitä kuvamuisteloita lukee niin mielellään, joten kiitos kaikille!

Hanna Remander

Muistan talon Pasilan päätepysäkin vieressä/yläpuolella. Sen kivijalassa oli nimittäin pieni "leipomo", josta ostin IHANIA munkkipossuja omenahillolla! Sellaisia ei saa enää mistään. Onko kuvan talo se talo, joka seisoi Pasilan korkeimmalla paikalla? Vai onko(oliko) tämä talo aukion vastakkaisella puolella, Elannon yläpuolella? Bussissa oli tosi hyvä palvelu! Aivan ihana linja - Eläintarhan Unioni-Pasila. Sen jälkeen, kun Ilmalan vesitorni valmistui, bussilinjaa pidennettiin muistaakseni sinne. Pettääkö muistini? Voi herranen aika, miten nostalgista! Kun olen katsellut kuvia, lukenut kommentteja, minulle on palautunut niin ihania muistoja mieleeni Pasilasta. Muistan hyvin Kyllikinkadun ja Pasilankadun kulmauksessa olleen kioskin. Tien toisella puolella oli kelloseppä. Taloa en tarkkaan muista, oliko se siinä risteyksen tuntumassa vai seuraavana, mutta kellosepän muistan. Hän oli siihen aikaan jo iäkkäämpi herra, mutta aina hän jaksoi kärsivällisesti korjata kellorämäni!

Marja-Liisa o.s. Immonen