Photo 1035151-1065
Osaako joku kertoa, mitä puun kyljessä lukee suomennettuna? Lieneekö venäjää tai jotain sukulaiskieltä?
[ID=32208/jvir265m.jpg]
Kaupunginosa/osa-alue: Mellunkylä - Mellunmäki
Katuosoite: Saariselänkuja
Kuvausvuosi: 2006, 04.06.
Valokuvaaja: Virola Juhani
Kuvalähde: Virola Juhani (Tiedot)
 
Kommentoi kuvaa: >>
  • Lukiarvoitus...

    Sanskritintaito hieman jo ruostunut, mutta alarivissä lukee mielestäni RAA GHAA. :-)

    Timo Aalto
  • sanskriitin kieli

    mutta mitä mahtaa suomeksi merkitaä sankriitinkielinen ilmaus RAA GHAA?

    J. Virola
  • devanagari-kirjoitus

    Kyseessä on devanagari-kirjoitus, tosin kömpelö sellainen. Oheisena ote Museovirastolta/ John Lagerstedt 2/10/2006 saadusta selvityksestä (devanagari-kirjoituksen erikoiskirjaimia on otteessa jouduttu yksinkertaistamaan). Samoin on todennäköistä, että puihin maalatut tekstit ovat paljon nuorempia kuin venäläisten 1910-luvulla rakennuttamat tykkitiet: ” … Helsingin yliopiston Etelä-Aasian tutkimuksen ja indoeuropeistiikan professori dosentti, filosofian tohtori Klaus Karttusen totesi kuvan perusteella että: "Teksti on intialaista devanagari-kirjoitusta, joka on sanskritin ja hindin standardikirjoitus. Siinä lukee Sri Radha, kunnioitusta ilmaiseva Sri-sana ja Radha, Krishnan puoliso. Kirjoitus on kömpelöä ja hapuilevaa, kirjaimet eivät näytä aivan siltä kuin pitäisi, varsinkin "dh" on suorastaan virheellinen. Vaikutelma on, ettei kirjoittaja osaa kunnolla kyseistä kirjoitusta. Tekstien kirjoittaja saattaisi olla joku harekrishnalainen. Tämä vaikutelman vahvisti myös professori Karttusen kollega Bertil Tikkanen. Keskustelin tänä aamuna myös Museoviraston rakennushistorian osastolla kollegoideni kanssa kaiverruksista puiden kyljissä. Ne saattavat säilyä pitkäänkin (jopa yli sata vuotta), jos ne on tehty siten että kuori poistetaan ja kaiverretaan nilaan asti. Kaarnan pintaan tehty kevyt kaiverrus täyttyy nopeasti pihkalla, joka kristalloituu aluksi kirkkaan valkoiseksi, tummuu ja katoaa lopulta. Etenkin kuusien pihkantuotto on voimakasta. Parhaiten kaiverrukset säilyvät männyissä. Kuvassa oleva kaiverrus oli selkeän valkoinen. Oliko kyseessä kuvaushetkellä tehdyt liituvahvistukset, maali vai pihka? Ensimmäisen maailmansodan aikana linnoitustöissä ja niihin liittyneissä metsätöissä käytettiin työvoimana suomalaisten palkkatyöläisten ja venäläisten sotilaiden lisäksi jonkin verran vankeja mm. kiinalaisia. Intialaisista vangeista tai muusta työvoimasta en ole koskaan löytänyt mainintoja kirjallisissa lähteissä tai edes kuulopuheissa. Edellä mainittujen seikkojen perusteella arvelen, että kaiverrukset eivät liity ensimmäisen maailmansodan aikaiseen linnoittamiseen … ”.

    J. Virola
Kommentoi kuvaa >>