En muista nimeä, mutta kirjoitan Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittajasta, virolaistytöstä, joka päätyi onnekseen Ruotsiin,hän vesivärein teki kuvan lapsuudestaan, kuinka hän seisoi yksin rautatieasemalla Virossa, hellyttävä koiransa vierellään, minkä koiran puna-armeijalaiset ampuivat, kai siihen paikkaan,lienetkö kuvan havainnut, jos et, niin lähetän kopion, tyttö ja koira, lähdössä junalla. Kaikki on kuvassasi niin tuttua, kuva ja asu ja laukut,kuten koko Freda, kommentoin rauniokuvaa nimimerkillä PiuPiu, mutta minä olen naapuritalon Jukka. Ja lehtileikkeistäni löysin Anu Seppälän jutun 1996, kävitte joskus meidänkin pihalla ja taisimme me jätkät kutsua teitä Apu-lehden sankareiksi, oliko se Sortin Sakki, mutta meillä oli omat huolemme, kun muutimme Freda 39:ään eli Bostads Ab Boulevard 11:een, niin se oli kertakaikkiaan ihan ruottalainen ja oli tosi tiukkaa sopeutua, kunnes taloon muutti Sydän-Savosta kamuja, savonmurretta ( meille läheistä ) puhuavia. Ja Osvald Hedenström tallensi 40-luvulla näkymän Fredan ja Lönkan kulmatalon asvalttipihan riuemuista, Ritva. Marja-Terttu ja Kaius, täytin eilen itse 60 v ja jotenkin kaikki nämä jutut ja muistot nyt vyöryvät yli, ja veljeni, kolme vuotta vanhempi, näitä muistelemme, ja itse myös kävin Alli Nissisen valmistavaa koulua, ja siellä kyllä karsittiin pahat tavat, kirjoitin ensimmäisenä päivänä,,kuten Rööperissä, Snellmannin kansakoulussa olin tottunut tekemään, maantiedon asemasta "mantsa" ja jäin heti kättelyssä jälki-istuntoon! Kaikkea hyvää toivotan. Jukka